keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Helsinki-Vantaa

saavutettu ja lento meni kohtuullisen mukavaasti, vaikka eteen sattuki pikkulapsi vanhempineen... lapsi oli varsin rauhallinen ja ei häirinny juuri kuinkaa, taisi nukkua enemmän kuin. minä. Ja Tipin unia ei tuntunu mikää häirittevän. Nukuin varmaan tunnin tai pari koko matkan aikana. Ja sitä ei mikää häirinny. Elokuvia kattelin ja liikkuvat oli sellaaswia, ettei yhtää haitannu vaikka putoski kartalta tunniksi tai enemmäksiki. Apinoitten planeetta-juttuja... ja joitaki sopivia rikosjuttuja, joitten paris meni aika suhteellisen mukavasti. Lisäksi sain lentoemolta kuponkin jolla sain netin kolomeksi tunniksi ja pääsin oikeen surffaamahanki... Jottei lennos moittimista ollenkaa, ruakaaki tuli sopivati ja soli aiva asiallista ja täytti sille asetetut orotukset. Pikkuusen tääläpääs meinas naurattaa ku oltiin passintarkastukses, siinä rajavartija jutteli oikeen mukavasti pikkupoikien kans, oli pikkuusen erimoosta toimintaa ku siälä toisespääs johona ei ylimäärääsiä juttuja juurikaa irronnu. Jos irtos mitää juttua. Mutta täälä tosiaan rajavartiat aika asiallista ja asiakaspalavelun osaavaa porukkaa, oikeen tuli hyvä miele heirän ansiosta. meillä täs ny pikkuusen aikaa, istutahan O´Learys orottelemas rucka. Pakko pikkuusen einehtiä, varsinki ku Tipille iski näläkä... Mä jouruun kurkkua jo kostuttamahan ku niin kuivas lujaa. En juurikaa ruukaa palioa juara lennon aikana, ettei tartte jatkuvasti vessas rampata. Nykki kävin sen ainoan kerran ku vieruskaveri lähti samoolle asioolle niin ajattelin käyväni samas raos, ettei hänen tartte erestakaasin pomppia. Ja keli täälä -12, ettei ollenkaa paha. Lunta ei niin maharottomasti näytä olevan, muttei täältä juuri näykkää ku kentän alueelle ja non kovaa hyvin pluukattuja paikkoja. mutta mukava oli palata, vaikka sinne taas se ikävä jäiki. Mutta pian tartutaan arkeen ja hommiin, aika menee taas kovaa vauhtia. Jotta täälä ollahan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti