lauantai 17. helmikuuta 2018

torilla

oli pikkuusen liika kuumaa enempään katteluun, jotta keskeytettiin se kävely ja ostettiin vain tarpeelliset ruakatavarat ja palattihin kotio. Ilimastoontiasentajat paiskinu hommia ja alakavat olemahan pian jo loppusuaralla, sähköjä joutuuvat pikkuusen hakemahan, mutta vissihin siihenki ratkaasu kumminki löytyy. Son aikalailla erimoonen tämä sähköpuali täälä, jottei oikeen osaa muutaku kattella päältä ja osittain ihimetelläkki. Mutta nyt istun ensimmäästä kertaa uuren pöyrän äärellä nakuttelemas ja oikeen mukavalta tuntuu. Tairan jättääkki tämän tähän ikkunan etehen, vaikkei näkymä kummoonen ookkaa. Naapurin takatontille johona kasvaa vain ruahoa... Mutta paree seki ku kattella seinää.... Pöyräs mukavasti tilaa tarvikkeille ja vaikka mille ja pöytäalaaki piisaa vaikka mihinkä. Jotta kovaa saa olla tyytyväänen tähän. Poijat vielä vetelöö sähköjä ja reikää seinään poraavat jotta rutajaa. Mutta niillon koko aijan imuri käytös ja juuri mitää ei lattialle tipahtele. Siistiä miehiä ovat. Jaa, ei tullu naisten viestis mitallia, täs oon sivusilimällä sitä akttellu ku kerran Areena sen suastuu näyttämähän ja mä sitä sitte tiiraan mutkankautta. Saa nähärä kuinka kauan tuo mun ilimaanen katteluoikeus kestää, jotta koska loppuu ja sitte jään sen YLEn Puheen armoolle... Kelepaa seki, emmä mikää intohimoonen urheelun seuraaja ookkaa, jotta osaan olla vaikka ilimanki jos niikseen tuloo. Mutta nyt tämä paikallismeteli siksiki kova, jotta siirryn etuterassille orottelemahan einettä. Josko vaikka joku raikas juama?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti