illan

ohojelmas tuo kuvattu Mukataa, mutta nyt kotona tehtynä. En enää raahaa koko porukkaa ravintolahan, en ainakaa omalla kustannuksella. Kotio haettuna seleviää kolomanneksella vastaavasta. Ja aiva yhtä hyvää ja veikkaan, ettei ruaka lopu tuostakaa versiosta kesken. Son sellaanen osaksi seurustelutapahtumaki tua rillaaminen, siihen saa osallistua jokainen joka pöyrän äärellä on. Nyt vain taitaa olla niin, jotta naiset hoitaa koko rillaamisen ja tarioaa ruaat sitte valamiina. Tai kattotahan ny minkämoosen järiestelyn saavat aikahan, lisäväkiä eioo tulos, mutta piisaa täski porukas syäjiä aiva piisalle asti. Hakaasin jo asiaankuuluvat ruakajuamat kulumakaupasta. SangSomia ja soodaa, son mukataan vaatima juama. Mukataahan kuuluu monemmoosta lihaa, kalaa ja kasviksia varsin runsaasti. Tuon rillin reunamalla syntyy oikeen maukas keitto ku kaikkien rillattujen herkulliset nesteet valuu sinne ja keitto on monesti parhaimmillaan seuraavana päivänä lämmitettynä. Siihen laitetaan kiinankaalia, lasinuudelia, ituja, katkiksia, sieniä ja kananmunaa. Liemi on yleensä keitetty joko luisista lihoista tai sitte kanan luista. Seki tulee tavarootten mukana, muavipussiis tiätysti. Taitaa tulla rillikki samalla kerralla, joskus jopa hiilloksineenki, on ainaki jostaki paikasta tuoneet näin. Nyt ilmeisesti käyvät hakaasemas, samalla ku veivät vaimon vanhan meikkipöyrän vanhemmalle lankomiähelle. Saatiin seki tuosta nurkasta pois. Kaikki vanhat mööpelit ja tarvikkeet täälä aina kelepaa jollekki, joskus jopa pientä kilipaalua jotta kuka saa. Yleensä ensisijaasesti perheenjäsenet, ennemmin ku ne melekeen sukulaaset. Näinhän se ruukaa menemään. Ja lisäksi tämä mainittu vanhempi lankomiäs on se ahkerampi joka aina tontille tullessaan ottaa luuran ja lakaasoo lehtiä kasahan tai sitte keräälöö roskia kulieksimasta. Ja ei julukisesti ryyppää, mutta kertoman mukaan kotona saattaa kännikki vetäästä. Silloli vuasia sitte jonkusorttinen epileptinen kohtaus jonka aiheuttamana ajoo mopokolarin ja lopetti siihen julukisen juamisen. Eikä koskaa meillä ota oluttakaa, ei vaikka kuinka tarjoavat. Tipin toinen veli joka lopetti munkkihommat taitaa kyllä ryypätä päivittäin, tänään sitä tuos kuuntelin ja kattelin ja tulin tuohon lopputuloksehen. Tahtovat täälä ryypätä sisuskalunsa turmiolle tuolla paikallisella tisleellä. Jos sitä eres sellaaseksi voi sanoa. Ennenaikaasehen hautahan on viäny monia alle kuuskymppisinäki, ei ollu yks Tipin veliestäkää palioa vanhempi ku kuali sen aineen aiheuttamiin sisuskalujen ropleemiihin. Mutta Odd oliki oikeen perinteinen juoppo, joi kaikki mitä kiinni sai. Viime kertoona jopa jotaki riisille tarkootettua ravinnetta ku mitää muuta ei ollu. Soli surkia kapistus koko miäs. No, tuas pihatemppelis on senki tuhkat sisälle muurattuna. Seki yritti vuasia olla munkkina, mutta potkittihin pois liian juamisen takia. Ei ne munkikkaa mitää pyhimuksiä oo, juovat sielä temppelis mitä juavat silloon ku siihen on tilaasuus. Ei suamen pappienkaa suu aina tuahesta oo. Täski on kakski temppeliä verrattaen lähellä ja kummaski satoja munkkia, että siihen porukkahan mahtuu monemmoosta tallaajaa ja kaikkia ei kukaa kerkiä vahtimahan. Eikä piräkkää. Nojaa, siirryn tästä pian etuterassille kattelemahan, jotta kuinka mukataan järiestelyt on alootettu. Seuraan katseella. Mutta jäitä pitää vielä hakia... tairan panna lapsoset asialle.