keskiviikko 25. joulukuuta 2019

joulupäivä

alakanu jo hyvis aijooa, eikä yhtää tunnu ylensyäneeltä olo. Eikä muutenkaa mitää vaivaa, nukkumaan hyvis aijoos, niin aamuki alakaa paremmin. Eileen tosin tais mennä melekeen kymmeneen ennenku silimiä ummistelin, mutta silti ennen kuutta oli jo valaveella. Kyläki heränny, jostaki kuuluu vaimiaa musiikkia, vissihin jollaki on jonkutyyppiset juhulat tai vastaavat. Enoo ainakaa saanu kuulooni, jotta kukaa olis kuallu ja jos olis tulis kaiuttimista sentyyppistä musiikkia. Parit suamipuhelut ehtoolla suaritin, tai toinen oli kyllä tänne ku yks entinen tyäkaveri lomaaloo KhaoLakis. Yoinen puhelu meni Kurikkaan, Polovenkylään Peräkorventielle. Mukavahan son praatata kavereitten kans, vaikka saahan täälä paikanpäälläki omaa kieltään puhella Jounin ja jarin kans. Justiin luin tuosta Iltasanomista juttua Alavurella asustavasta suami-thaipariskunnasta ja jotenki mies näytti tutulta, en vain saa päähäni jotta mihinoon nähäny. Saattaa olla jotton vaunulla käyny juttelemas, muistan vain vaimonsa tarinaa ja sitä jottoon siitä jotaki joskus kuullu. Näitä samantyyppisiä tarinoota on vain niin monia, jotta saattaa olla joku niista. Tapaamiset on yleensä tapahtunu Pattayan baarialueella ja johtanu sitte asumiseen suames. Joskus tarina menöö hyvin, mutta joskus tosi huonosti. Mutta tämä tarina näytti menneen hyvin, vaimo viihtyy ja tykkää olla sohjolas, mutta mies haluaas eläkkeelle jääressään muuttaa tänne... ja sitte on tarinoota jokka päätyy siihen, jotta naisen pitää jollakilailla päästä karkuun suomesta ja kiiruusti takaasin tänne. Eihän kukaa voi elää kotionsa eristettynä ja palakaksi saa vain huonoa kohtelua. Silloon pitääki ottaa ja lähtiä, ja nopiaa! Nojaa, se siitä aiheesta. Jussi tosiaan lomaaloo perheineen KhaoLakis ja oli mukava kuulla, jotta lapset on saanu ajantasaasta ja oikiaa tietoa tästä maasta ja täälä vallittevista olosuhteista ja nyt saivat pikkuusen täyrennystä muutamiin yksityyskohtiin. Fiksuja vanhempia, lomallaki voi ja pitää oppia uusia asioota ja koskaa tieto eioo turhaa javarsinki jos son torenperäästä ja näin sitä oikiaa tiatoa. huuhaataki on vain niin palio, mutta sen erottaminen oikiasta tuntuu joskus olevan vaikiaaki, muttei maharotoonta. KhaoLak on se paikka jossa tsunamis meni palio suamalaasiaki ja sonki se, jotta miksei me olla koskaa sielä käyty. Tipi maan tapojen mukaan jotenki vierastaa ajatusta olla paikassa jossa on kuollu palio väkiä, henget kuulemma vaeltavat samoilla paikoilla jossa maallisen elämänsä päättivät. Enkoo sen kummemmin sinne hinkunu, mutta ehkä joskus vielä... kovasti tuntuu olevan perheitten suosiossa kumminki. Ja hyvin olivat siellä viihtyneet nämäki, vaikka Jussi jo pikkuusen kaavaali Cha-amia ens vuareksi. Sinne sitte lähärettääski vaikka käymäseltään. Ollaan sinne varmaan tammikuus menoski, kunhan saaraan ensiksi vuasi vaihrettua niin sitte on ainaki suunnitelmien vuaro. Mukavata on kattella naamakiriasta kavereitten joulunviettoja, varsinki YK/Krihaveteraanien erilaasia viettoja, ruakia vanhaan malliin jok apaikas, samen hyviä juamia punaviineineen ja olusineen. Hieno tapa on seki, jotta seisoo sankarihauroolla kunniavartios, hattua nostan kaikille niille jokka siton teheny ja tekevät. Ittekki saattaasin sielä tunnin pönöttää pelekästä kunniootuksesta. Samoon oon kattellu kuvia hautausmaista, ovat käsittämättömän upeita kynttilämerineen, eikä lumen puuttumistakaa niin havaatte. Jotta tuasta havaattetta, jottei se joulumiäli oo kumminkaa aiva karoksis, vaikka joku on saattanu niin luullakki. Son vain omanlaista ja täs tapaukses mun. Toki ajatukset on piipahrellu lasten perheitten luona, mutta he elävät nyt sitä omaa elämäänsä ja oon ajatuksen tasolla siinä mukana. Täältä kaukaa ainaki, eileen ku ei jostaki syystä puhelimella tai millää päässy soittamahan. Kattotahan sitte josko tänään onnistuus jotakikautta. Ilimaastahan täälon käyttää Whatsuooia ja sitte messengeriä, mutta eileen toimii vain ku Jouni sieltä peräkorventieltä soitti. Mutta täälon joskus nämä liniat merkillisiä ja ajoottain ruuhkaasiaki, varsinki viikonloppuusin ku koululaaset on kotona ja kerkiävät kokopäivääsesti surffata netis. Muttamutta, siirryn tästä pian aamupalalle etuterassille, tulos nakkia ja kananmunaa paistettuna, lisukkeena kinkkua sinapilla. Hyvää joulupäivää sinne sitteku sitä alootteletta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti