perjantai 27. joulukuuta 2019

nimipäivää

oon läs koittanu viättää siitä lähtien ku sen taas seleville sain, ja kukas muuku naamakiria siitä muistutti. olin niin riahakkaalla päällä, jotta kävelin peräti kaupalle ja imaasin pari pullollista LEOa ja kävelin takaasin jääpussin kans. Nyt raikas juama lasis ja palio jäitä. kello lähentelöö viittä ja väki lähti johonki autolla, ei juuri koskaa kukaa ruukaa mitää sanoa, jotta mihinkä menöö. Ja tuala justihin naapurin limet saa kyytiä, yks pualijuappoo kävi keräämäs kaikki mitä sai käsihinsä mahtumahan. Pitääki kysäästä, jotta onko ne puskat meirän vaiko naapurin... Täälä monet luuloo kaiken olevan yhteestä minkä vain näköö. yleensä sentähän pyyretähän lupa jos esim. papaijaa tai mangoa käyrähän noukkimas. Kummakki kasvaa pikkuusen ylempänä, mutta nämä limet on heleppo koukata maastaksäin. Mutta paskaa haukkaa tämä koukkaaja jos meirän puskia ovat. Jännä iltapäivä, kukot aiva hiliaa, mutta pikkulinnut äänes. Tasan kas vuotta sitte satoo aika reippaasti, senki naamakiria näytti muistoos. Mutta vettä eioo pilivien mukaan ainakaa luvas, siksi harvaa on tuo pilivipeite ja pitääs olla palio tummempaa jos meinaas vettä sarella. Ja silloon ku täälä sataa, se sataa sitte oikeen kunnolla. Eioo mitää piskoottelua, vettä tuloo sitte oikiasti niinku saavin reunasta kaarettaas ja täälähän ei mitää rännisysteemiä ookkaa, jotta vesi tuloo sitte katolta ja vauhrilla. Mutta vaikka tunninki sataa kuinka kovaa, ei mee aikaakaa ku maa on kuiva, jotta ei se palioa sitte kumminkaa kastele ku maa on niin kuivaa ja lämmintä. Mutta kasteloo toki riisipeltoja ja pikkuusen kerää vettä kanaviin, vaikkei kumminkaa maharottomasti. Pitääs sataa päivätolokulla, jotta sitä oikiasti kertyys. Oonki tännekki meinannu laittaa selaasen kuution johonka sitte ohojaas sareveten vaikka yhyreltäki lappeelta. Tai niitä vois olla vaikka kakski siinä. Ne täyttyys varsin nopiaa vaikkei sataasi ku tunnin. Siitä olis sitte heleppo ottaa ja kastella paikkoja. Niiton täälä aina välillä myynnis, eikä maksakkaa palioa. Täytyy vain orottaa, jotta olis täs lähistöllä myynnis. Tai sitte pitää laittaa kysely, josko tehtaista sais vaikka ilimaaseksi... voisin vaikka hakiakki siinä tapaukses. Tuonne takaosahan sellaasta kaavaalin, siihen sitte vain pieni pumppu ja letkulla mastoon vesi. No, nämon näitä kaavaaluuta joita aina tuppaa tulemahan, mutta voi niistä joksen toetuttaakki jos sattuu kaikki kohorallensa. Lankomies on saanu kalaa jostaki rapakosta oikeen reippaastikki jany sitte niitä kauppaavat, niitä lähtivät jonnekki eremmäksi viemähän. Tulookohan naftarahaa kuinkaki palio? Heleppohan son lähtiä kuoon tankannu täyteen ja kestää ajella toisenki tovin. Täälä meirän poisolles onki auto pitkiäki aikoja seisomas, ku eioo rahaa tankata. Mutta ajellahan kyllä mielellään. Mutta kysees asia josta ei passaa oikeen mainitakkaa... yleesen sovun takia. Ja minähän en niitä rapakoosta pyyrettyjä kaloja suuhuni paa, mulle taas piisas se yks vessayä jonka aiheutti epämääräänen kalaruaka... syän vain itte tuaretorilta ostamaani snapperia tai sitte ravintoloos mielellään samaa kalatyyppiä. Toki tuala rannoolla syän, mutta siälonki kala aina tuaretta ja puhtahista vesistä pyyrettyä. Täälä kasvattamokki joskus aika epämäärääsiä, sellaasiaki rapamonttuja jossa ei voi olla puhurasta vettä. Ja tuosta takana virtaavasta joesta pyyrettyjä kaloja en paa suuhuni kuinkaa, vesi saastaasta ja kaikilla eioo eres likakaivoa vaan kaikki paskavesi menöö suaraan jokehen. Chang käy välillä sieltäki kalastmas, mutta en niinä päivinä kalaruakaa syä. En sitte millää. Näitten syittenki takia mullon aina jotaki syätävää, vaikka leipää ja tonnikalaa... Saivat senvverran myytyä kalaa, jotta hakivat likoolle paahtoleipää ja jotaki muuta tarviketta ja seiskasta vissihinki. Muualta täälä ei leipää oo saatavillakaa. Jotta saavat eres koululaaset leipää syäräkseen, vaikka muutenki syävät kohtuullsien hyvin. Mutta tuan ikääsillähän on näläkä kaikenaikaa. Nuasta ainaki vanhee koululaanen sais vetää leipää vaikka kuinka, on sellaanenki rimppakinttu, jotta tuntuu suurin osa olevan jalakoja... kummilikka onki sitte aiva toista kalipperia niin kropaltaan ku muutoonki. Vanhee aiva niinku pelekää mua, on niin teheny aina ja sitte toinen on aiva toistamaata. Vieläki esimurkkuiäs, tuloo välillä liki ja halaamahanki. Ainaki silloon ku siskoo eioo näkemäs... mutta ainakah kakarat on erimoosia, oli sitte vaikka kuinka sisaruksia. Niin on munki lastenlapset. Jaa, kello menny jo yli viiren ja pian on einettä tulos. Sanoon kyllä, jottei ennen kuutta piräkkää mitää tarioolla, mutt ayleensä se karkaa käsistä tua kokkaus ja valamistuu ennen aikojaan. Ja tiätävät, jotta haluan ruakani kuumana ja tuareena, en tykkää kylymästä eineestä jota täälä harrastetaan palioki. Syän oikiastaan kerran päiväs kunnolla ja silloon se pitää olla niinku pitääki. Jotta sellaasta täälä tänään. Kattokaa vireoota ja tulukaa vaikka naamakiriahan mun kaveriiksi niin näettä kaikki livejutukki. Huamisehen, jonsei jotaki oikeen merkillsitä tänään vielä tuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti