päivä

taas menny täs kotomarkill aihimetelles. Aamusta tuli heti se vessaki koriattua ja toimii taas niinku pitääki. Ja siinä sivus melekeen kaikki vuarenvaihteen paperityät, mutta niitähän ei palioa pääse olemahankaa ku eioo juurikaa toimintaa. Muutamia laskuja vain, jotta sillä siitä pääsi. Nyt näyttää ja kuuluu, jotta kylä viettää pyhäpäivää enimmäkseen kotosalla, raitti kutakuinki hiliaanen, mutta musiikkia kuuluu joka pualelta ja taas aika reippaalla voimmakkuurella. C-Moreki lähti sitte toimimahan, Aallonmurtaja ensimmääne saria jota rupesin kattomahan. Kohtuullisen mukavaa kattottavaa ja sitä piisaa vielä useita jaksoja. Areenaan saa kertyä sitte sinä aikana kattottavaa, mutta pitää vain vahtia, jottei mee ns. vanahaksi ja poistu kattottavista. Jaku välillä istahtaa kuuntelemahan äänikiriaa, onhan siinä päiväksi askarta riittämiin. Ylpeys ja ennakkoluulo tuli sitte kattottua ja olihan se melekoosta herrastelua, oli komiaa kartanoa ja ylevää keskiluakkaa ja sitä pikkuusen ylempääki ja kohtelu sen mukaasta. Ei juurikaa palavelioota kuvattu, sitä olisin mielelläni nähäny. Koko saria keskittyy yhyren perheen tytärten naimaonkelmiin ja sen tiimoolta sitte yhtäsuntoista kommervenkkiä. Kukaa viirestä tyttärestä ei teheny mitää hyäryllistä, kulukivat vain nätiis mekoos ja korkeintaan kukki akeräälivät puutarhas... Mutta oonki jo marmattanu siitä luakkayhteeskunnasta, jotta antaa sen aiheen jo sitte ollakki. Muistelin vain sellaasta sariaa televisiosta ku Kahden kerroksen väkeä ja siinä kuvattiin hyvin sitä eroa luokkien välillä ja kuvattiin palaveliootaki oikeen mukavasti. Mutta son vanaha saria ja tuskin enää kattottavis mistää, muistaakseni oli viälä mustavalakoonenki. Kovasti kaipaan sitä Outlander-sariaa joka oli muistaakseni Matkantekijän nimellä televisios. Sijoottuu 1400-luvulle ja sitte soran jäläkeeseen aikaan, sellaanen scifi-tyyppinen saria, mutta tykkäsin kovaa ja saatan jostaki kattoa uusinnakki vielä jos hollille sattuu. Joulu sitte menny ja kinkkuki taputeltu ja ei tuottanu oikiastaan minkäämoosta tuskaa, jotta seuraavallaki kerralla sama setti. Suolakurkkuja on vielä vaikka kuinka, kunhan vain muistaas niitä eineelle ottaa... täälon taas tavan mukaan tehty ja syäty koko päivä, mutta minoon pitäytyny kutakuinki normaaliis ruaka-aijoos ja sanoonki jotta seuraavan kerran haluan einettä kuuren kantturoos. Mutta ei tartte silloonkaa mitää maharotoonta olla, kasviksia ja vaikka kanaa niin niillä päriää oikeenki hyvin. Eiliset maksat söin tuas lounaan aikoohin ja hyvin piisas ja hyviltä maistuu ku ripottelin vielä pikkuusen sualaa päälle. mutta eioo ollu kramppeja yhtää, ehtoosin otan aina magnesiumia ja aamuusin sualaan puuron pikkuusen reippaammin tai sitte päivällä pikkuusen sualaasia sipsiä. Tänään(kää) ei sitte olutta yhtää, eikä muitakaa alakomahoolipitoosia juamia. Jotta mennään vesilinialla toistaaseksi, otan sitteku sattuu olemahan sellaanen viilis, jotta maistuus. Mehujaki meinasin vähentää, vesi on hyvää ja son meillä puhurasta ja raikasta tuosta automaatista otettuna. Tuaremehua toki meinaan hakia lisää, mutta tuon mehutiivisteen meinaan jäkokonaan pois, aivttää a turhaa sokeria siitä. Tänään taas iltapäivästä melekoosen lämmintä ja nykki täs etuterassill aistun tuulettimen alla ja oikeen on mukava täs nakutella ja kuunnella rariota. Ei juurikaa tuu joulumusiikkia, ei varsinkaa ku kuuntelen rokkirariota... Tulos onki tosiaan joulua selekiästi merkittävämpi juhula tämä vuarenvaihre, sitä täälä oikiasti juhulitaanki ja niinku mainittin on vapaata niin koulusta ku töistäki usiampia päiviä. Saattaa jokunen rakettiki taivaalle lentää, mutta minen osta tääläkää yhtää rakettia enkä sitte rahootakkaa yhtäkää. Eli meirän tontilta ei lähäre yhtäkää rakettia, mutta naapuriista ruukaa kyllä lähtiä usiampiki ja jo aijoos ehtoolla. Ei juuri kukaa sitä keskiyätä näe, täälä mennähän levolle kohtuullisen aikaasin, viime vuanna valavottihin musitaakseni keskiyälle, mutta ei meitä montaa valaveella ollu ku tuas pihas aikaa kulutettihin ja jaumia nautittihin. Voi olla, jotta aattona jokunen kuppi tuloo otettua, varsinki jos tuloo seuraa. Yksin son niin tympiää, jotta paree olla iliman. Ja entiseen tapaan netti tökkii näin viikonloppuusin, mutta vettä on tullu varsin kelevollisesti. Sen vesijutunki havaattin vasta ku olin suihkuhun menny ja samppoon hiuksiini levittäny... mutta vesi piisas hyvin. Täälä on melekeen kiälletty paikkojen kastelu näin kuivana aikana, eikä meilläkää oo päiviin kasteltu mitää. Ja ku se pieni ripottelu ei mitää hyärytä, sitä vettä pitääs laskia niin reippaasti jos meinaas kunnolla kastella. Riisin vilieliöötäki on kielletty istuttamasta uutta settiä, kanavis ku eioo vettä ja ei näin saa niille juuri ollenkaa vettä. Ja täälä onki aikamoosia vainioota sängellä ku on sato koriattu. Sitte yleensä polttavat sen sänkipellon ja kääntämisen jäläkeen istuttavat uutta. Mutta ei vissiin tälläkertaa. Viime vuasina on pikkuusen sarellukki näinä päivinä, mutta nyt eioo luvas minkäämoosta kosteutta, jonsei niitä aamusumuja lasketa. Ja ne ei juuri mitää kostuta. Noniin, kello jo yli viiren, siirryn sisälle jatkamahan Koirankynnen leikkaaja-elokuvaa. Soli Areenahan ilimestyny, oon toki sen kattonukki aiemmin, mutta mukavan leppoonen raina. Hyvää pyhäpäivän jatkoa sinne sohojolaan. Saamieni tiatojen mukaan on taas oikeen kunnon sohojokelit...