Tapaninpäivä

alakanu täälä niinku kaikki muukki päivät. Sinällään aika merkittävä päivä, meinaan 15 vuotta sitte tsunami pyyhkii näillä vesillä vieden aikamoosen joukon suamalaasiaki. Mutta sitei täälä juuri kukaa muistele, tai ei halua muistella oikiastaan. KhaoLak oli se ehkä pahin paikka, mutta vielä pahempaa jäläkiä samaanen tsunami teki Indonesian suunnalla johona kuali kai 170000 ihimistä. Jotta aikamoonen oli tapaus, toki sen musitanki ja aiheutti melkeoosta järkysystäki suames. Menihän siinä suamalaasia palio, joukos useille tuttuja ja joitaki kuuluusuukisaki. Tuos justihin Ilta-Sanomia lueskelin pikkuusen ja sielä Indonesias ovat kuulemma osittaisista kialloosta hualimatta rakentaneet samoolle paikoolle talojansa. Täälä toki on rakennettu uusiksi esim. mainitus rantapaikas, mutta ens itte osaa sanoa jotta onko justihin samoolle paikoolle tehty. Täälä kait on se hälytys-systeemi olemas joka antaa pikkuusen varoaikaa jos sellaasehen tarvetta tuloo. Ajatella, siitäki on jo 15 vuotta. Ja olihan siälä mukana meirän nykyynen presitenttiki roikkumas johonaki puhelintolopas. Mutta se siitä tapahtumasta. Merkillisen näköönen usva kelluu ilimas, pitänee vissiin oikeen mennä haistelemahan, jotta onko savua vaiko sitte oikiaa sumua, Ovat taas näillämain poltelleet kaikenmoosia valakioota, meillä toki vain nuata karsittujen tai kaarettujen puitten pikkuusia oksia. Mutta sitäki ihimettelin jäläkikäteen, jotta minkätakia niitä piti polttaa vasten tuata raja-aitaa? Nyt airan pätkä aiva mustana ja eihän se valakiakaa pala niin hyvin seinäävasten ku palaas vapaasti. Ei ymmärrä enkä viitti eres sen kummemmin kysellä. Nämä sivuairat on maalaamattomia, enkä meinaakkaa niitä maalata saatika maalauttaa. Kylläse oikiaa sumua on, kävin kotvasen seistä pönöttämäs tuas meirän terassilla ja kovaa kostia on sumu ja taivas näyttääs piliveski olevan. 26 on lämmintä kumminki ja kello tuli justihin seittemän. Tänään onki sitte aamupalaksi kinkkuleipää ja kaffia, puuroa en viitti leipien kans teherä, tuloo aiva liika täytehen. Maitoa mulla on varattuna puurohon ja sitte muroohin tai maissihiutaleesihin joita kans Tescosta kerran nappasin mukaani. Samalla kerralla tarttuu mansikkahilloaki, siton soma syärä niitten maissihiutaleitten kans. Taas jostaki kuuluu musiikkia, jotta taitaa olla jonkutyyppiset pirskeet joillaki menos... ja heti aamusta pitää ruveta soittamahan, jotta varmahan kaikki kuuloo jotton pileet menos. Täälä on juhulat merkittävästi vähentyny ja pienentyny, väellä alakaa olla rahat vähis ku ei tua riisi oikeen tuata. Tai tuattaa, mutta siitä menöö päältä ensiksi kaikki maharolliset kulut ja monesti ei palioa sitte jääkkää ja se sato on myytävä sinne msitä on taimet ja muuta asiaankuuluvat hankittu. Eli isoot riisivirmat pitää vilieliät aikalailla tiukas hihinas. Ja sama koskoo sokeriruakoaki, siton kans aika palio näillä seuruulla. Joo, siitäki oon oikeen tyytyväänen, jotta täälei tartte ittiänsä samoolla ruuilla uhkatäyteen monena päivänä täyttää, mulla vielä rasiallinen kinkkua ja sitte on seki tältä joululta taputeltu ja sitei kovaa maharottomasti sitte päässy olemahankaa. Olisko se pualikas ollu sellaaset vajaat pari kiloa kokonaasuuressaan ja siitä sitte pois nahka ja läskit niin oliskohan jääny puolentoista kiloa sitä ittiään. Ja tosiaan nyt sellaaset kymmenisen siivua rasias, jotta niistä seleviän oikeen hienosti ja ei tuota ylipääsemättömiä vaikeuksia. oon vissiin maininnukki, jotta eniten kaipaan äiteen tekemää OIKIAA maksalaatikkoa ja ehkä sitte sualakaloja jos jotaki muuta pitää mainita. Sualakurkkua mulla onki vaikka kuinka syärä, viimeesin satsi vasta maustumas ja taas tuatihin jo täys pussillinen uusia. Jotta lisää vain tulemaan ja entisiä syätävä pois. Sekää ei tuata vaikeuksia. Piti oikeen tuota sumua käyrä vieroomaski, ei vain meinaa selietä vaikka kello jo pian puali kahareksan. Mutta nyt kaffinkeittoon ja sitte väsäämään kinkkuleipää.