lauantai 25. tammikuuta 2020

aamu

taas alakanu ja talous ihimeellisen hiliaanen, olisko vielä tautia liikkeellä? Meirän pualelle tauti ei sitte (onneksi) ilimestyny sen kummemmin ja pirettiinki aika matalaa rofiilia eileen nuan niinku yleesestikki. Koululaaset oli jo eileenki taas jostakisyystä vapaalla, mutta ei niitoo nyt aamullakaa näkyny, ovat vissiin kavereillaan yätä olleet. Tuos aikalailla lähellä on munkkijuhulat tänään ja huomenna, mutta onneksi meirän ei tarttenu osallistua juuri kuinkaa. Huomenna on meinaan meno jonnekki pikkuusen eremmäksi jonkimmoosehen uskonnollisehen tapahtumahan. Tapahtumahan johonka minen voi osallistua, mutta suklaarosvo lähtöö kuskiksi ja Pau kans joukkohon, ja meinasinki jotta käyrähän siinä orotelles kattomas paikkakunnan nähtävyyksiä. On siälä kuulemma hianoja temppeliä ja vastaavia, niinku täälä ruukaa olemahan vähä joka paikaski. Ja veikkaan paikkakunnalta löytyvän sellaasen passelinki ruakapaikan johona tarioollahan hyvän enehen lisäksi vaikka olutta... Mutta son sitte huamenna ja lähtö kuulenna aamulla anivarahin, pitää vain ensiksi kattoa kartalta paikka ja merkitä se vaikka puhelimehen. Mutta sen saan nyt päivällä tiatooni ja lupasin ohojastaa meirät takuulla oikialle paikalle ja ei tartte pysähtyä kertaakaa kysymähän keltäkää yhtää mitää... niinku täälä nämä karttaa tuntemattomat ruukaa yleensä teherä. GPS on kans täälä meleko tuntematon käsite, mutta ei mulle ja otan täski asias johoron käsiini ja mainittu rosvo saa nöyrästi ajella. Kyllä jämpti on näin. Nuasta koululaasista tuli miäleen lasten erilaasuus nuan yleensäkki, mutta varsinki näis flikoos jokka oon molemmat tuntenu niitten koko elämän. Vanhemip, Keu on niinku säikky karitsa ja tuntuu jotta pelekää ihimisiä, mutta tuloo koulus hyvinki toimeen ollen lähes luakkatasonsa parahimpia. Mutta jotenki sosiallisesti kömpelöhkö, jopa oman perheenki kesken. Ei juuri puhele, paitti äitilleen itkuusella äänellä jotaki selevittää aamuusin kun hänen ei anneta lähtiä kouluun tunteja aiemmin. Nuorempi, Lek onki sitte aivaku toisis vesis pesty. Onki mun kummilikka ja aina ollu erimoonen ja tosissaan ku kolikon toinen puali siskoonsa verrattuna. Vaikka nyt lähestyy jo teini-ikää, niin silti saan vastaanottaa halauksen tai pienimuatoosen huomionosootuksen vähäväliä. Ja Lek huolehtii kouluhommistaan aiva yhtä hyvin ja on parantanu menestystään vuasi vuarelta. Jotta siinä pieni luannehrinta sisaruksista, mutta eihän tuallaanen oo mikää yllätys, niinhän son aina ruukannu olla jotta kakarat on erimoosia. Ajatteloo vaikka omiaki. mutta niiten rupia täs sen kummemmin ruatimahan, totean vain molempien päässeen elämässään hyvälle mallille kaikillalailla. Joo, kukot kiakuu oikeenki raikkaasti, mutta ihimeeksi musiikkia ei kuulu eres juhulataloolta ja tänään pitääs olla se päivä ku se munkkialokas temppeliltä juhulataloolle kulukuees kuskatahan. Kuulemma juhulan ruakaalu on järiestetty temppelille, mutta eioo kuulemma bufee-tyyppinen. Mutta ei alkohoolia kumminkaa... jotta ei ollenkaa mun miäleenen juhula ku ei tariota mun lempijuamaani, alakomahoolia. Mutta vielä se tästä päivänaikana muuttuu tuaki tilanne ja pian on sellaanen kumu jottei omaa ääntänsä kuule... Mutta nyt on vielä kylätieki rauhallinen, jotta nautiskelen nyt tästä niin kauan ku voin. Eileen muuten rupesin kattomaan C-Moresta sellaasta kotimaasta sariaa ku Ratamo ja vaikuttaa varsin mukavalta poliisisarialta. Näytteliät osa ennalta melekeen tuntemattomia, mutta hyviä rooliihinsa ja muutenki juanen kulietus sujuvaa eikä liika ramaattista ja eikä monimukkaasis suhuresolomuja samas nipus. Jotta kannattaa kattoa jos hollille sattuu, mulla jo melekeen ensimmäänen kausi kattottuna, mutta sitte ko. paikasta ei taharo oikeen muuta löytyäkkää ja saan taas palata Areenan tariontahan. Toki Syrämmen asialla oon aina kattonu täälä tasan klo 1100 ku se silloon sinne ilimestyy. Kello alakaa lähestyä kahareksaa ja tairan pian mennä ja antaa määräyksen aamupalasta... meinaan, jotton tänään pekonipäivä ja on vain pekonia ja munnii... eileen tein ittelleni nakkimunakkaan lounaaksi ku kokki oli sairasvuateella, mutta nyt näyttää tuala jo hääräävän. Kunhan saa miähensä eväät tehtyä niin meen anatamaan omat määräykset. Pauhan täälä tosiaan hoitaa tuan kokkauksen kutakuinki täyrellisesti ja se täytyy sanoa, jotton hänen eherottomasti paras osaamisalue. Siivous ei sitte taas oo ollenkaa lähelläkää sitä, mutta siinäki saa pystyä palio parempahan mitä aiemmin. Varsinki keittiöpuolella oon antanu palautetta, jotta saa petrata siivousta ja puhtautta muutoonki. Pannuja ja kattiloota oon uusinu vähä väliä, mutta tasot sun muut pitää olla puhtaina, ei jätetä rasvaa makaamaan keittitasoolle ja muuallekkaa. Mutta ruaan makuun eioo mitää moittimista, eileenki tuli aiva hyvää einettä niistä kanoosta ja possusta toiseen kertaan laitettuna. Se mainittu kana eioo aiva samaa luakkaa ku mitä ostetaan torilta ja ku sellaanen pikkuusen vanhempi kana keitetähän se jää väkisinki sitkiäksi eikä siitä palioa parane toiseenkaa kertaan laitettuna. Mutta eine oli kumminki varsin kelevollista. Siinä vain vaimolle ihimettelin, jotta tulooko kaikki ruaka kumminki käytettyä ja sain vastauksen jotta tuloo. Se riitti mulle, Chang joutaa syämähän samaa kanaa ja possua vaikka viikonki, se ei mua haittaa kuinkaa. Mutta, mutta tästä nyssitte etiäppäin kumminki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti