keskiviikko 22. tammikuuta 2020

hankinnat

taas tehty ja ajeltu ensiksi ThaChangiin ja sitte siitä suaraan Samchukkiin ja sinne vanhalle torille. Mutta orotuksista hualimatta niitä vuakia ei sitte kumminkaa löytyny... ei ollu ku alumiinisia ja neki pieniä ja kaikki pyäreetä. Jotta etsintä jakuu erelleen. Mutta uuni testattu tekaasemalla lounaaksi (myähääseksi sellaaseksi) lämpööset leivät. Alle tuli tietysti ketsuppia ja sitte löörtaakkia chilillä... hyvää oli ja uuni paistoo oikeenki nätisti. Mutta lisäksi jäi löytämättä leivinpaperi, mutta löytynee siitä vanhan torin liepeiltä meirän käyttämästä tukkukaupan tyyppisestä hankintapaikasta jossa yleensä käyrään pikkuusen ennen poislähtöä ostamas kaikkia tähärellistä. Mutta makaroonit löytyy, samoon korppujauhot ja löytyy kuivahiivaaki ja samalla vehenäjauhoja, josko vaikka pienen pullataikinan tekaasis illan aikana. kattotahan mitä väki sanoo ku rupiaa pullantuaksu hiipimähän taloutehen. Nyt pullataikina nousemas ja Momma antoo oikiat ohojeet... kardemummaa eioo ja voita en laittanu aiva niin palioa, ku ei ollu ku niitä nappia. mutta veikkaan tuosta pullaa tulevan. kutakuinki puolen litran taikina ja melekeen pussillinen meni jauhoja, jatkos en tee ku puolikkaan, riippuen siitä kuinka tuo nousoo. Oli vain kuivahiivaa ja sitä laitoon ruakalusikallisen. Nostatukses ei pitääsi olla onkelmaa, pistin vielä mikroon ja luukun kiinni, jotta saa rauhas nouseskella. Sitte seuraavalla kerralla momma (oikiasti äitini, mutta aina kutsuttu Mommaksi) saaki antaa ohojeet kaalikoteloon, haluan siitä kutakuinki samaa tasoa mitä hän itte teköö. toki saatan lispauttaa joitaki hys-hys juttuja mukaan... joitaki paikallisia mausteita korvaamaan joitaki mitä ei satu olemahan. mutta mukavaa son tälläänen touhaalu. Ja voin sanoa kelin olevan KUUMA, jokseenki ainaki. Aika lämmin oli toriilla käveleskellä, hiki ripaji sormenpäistä kävelles ja suihkus sai käyrä ku kotio pääsi. Ja nokosekki ottaa... Mutta emmä viälä pullaa rupia paistamahan, vasta sitteku ilta pimenöö ja väki on kotona... aiva kiusallaki. Kattotahan kuinka uuni pullan paistaa, ylälämpö toimii ainaki oikeenki hyvin, jotta pitääs tuon lämmön nisullekki piisata. Ja maitoa jäi justihin sevverran, jotta saan lasillisen kylymää amitoa tuareen pullan kans. hyvin näytti taikin aalootelleen nousemisen, pitää vain käyrä kattomas jottei liikaa nouse. Sitte vain nyrkkeellähän sitä pikkuusen alaha ja annetahan nousta. Oommä ennenki leiponu, vaikkaki enimmäkseen sämpylöötä silloon ku poika oli aiva maharottomas leivänsyäntikunnos... silloon oli pakkoki leipoa, muuten olis kaikki rahan menny hänen suuhunsa. onhan mulla yleeskonekki jolla saa sen kaharen litran taikinan aikalailla vaivatta tulemahan, jotta sillä mä ne taikinat tekaasin ja leipaasin joko patonkin muatoon tai sitte pikkuusen isoommiksi sämpylööksi. Kattotahan sitte, jotta mihinkä muatohon ne täälä menöö, kananmunalla pitää muistaa voirella ennen paistoa... muistankohan kaikki? No, jos ei musita niin sitte seuraavalla kerralla. Näläkä eioo juuri yhtää, mutta jotaki se pau tuala köökis touhaa ja pitäähän sitä jotaki kumminki einehtiä, jotta jaksaa vaikka nukkua. Niinja leipaasta tua valtava taikina. Jotta sellaasta tänään touhattu ja touhatahan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti