taitaa

tulla kaikkien aikojen ennätys plokin lukemisen suhteen. Nyt jo 3200 lukijaa täs kuus ja viälon muutaman päivä aikaaki. Son reilusti sata lukijaa joka päivä, ainaki keskiarvon mukahan. Joinaki päivinä on ollu melekeen kakski sataa ja sitte joinaki päivinä on jääny alle saran. Mutta niitei oo montaa, ei ainakaa alle viirenkymmenen taira olla yhtäkää päivää, vaikka joka päivä ei niin merkittävästi oo tullu nakuteltuakaa. Mutta aina sitä jotaki ihimeteltävää piisaa, tälle päivälle soli tua viisumin leimaamisjuttu, mutta en siihen enää jaksa palata. Muutaku toteamalla, jotta pian on taas paperit täytetty ja saatettu virkaalijootten haluamaan malliin, jotta sen jatkoleima voivat siihen passiin pamahuttaa... Jotta kattotaan, mennäänkö tällä viikolla vai menöökö ensviikkoon sinne meno. Nyt osajan mennä vaikka ittekki ja ku menöö aikaasin aamulla niin voi selevitä nopiastikki. Maanantaisin sinne ei kuulemma kannata mennä ollenkaa, silloon on tupa täynnä viarastyälääsiä jokka käyy passiaan leimuuttamas. Tällä alueella on palio väkiä töis naapurimaista, eniten ehkä Laosista ja kamputseasta, mutta Myanmarista ( ex-Burma) on kans jonkivverran tyälääsiä täälä ahertamas. Vilielyksillä ja vissihinki rakennuksilla tarvitahan jatkuvasti lisäväkiä. Makaroonikotelo tuli sitte tiensä päähän ku nyt illalliseksi paistelin vois ittelleni hyvääsen satsin ja söin hyvällä ruakahalulla sualakurkkujen kans. Hyvää oli, mutta en aiva heti samaa settiä tee, palio pienemmän, jotta menöö vaikka kaharella kerralla. Sainki uusia vuakia, Jouni oli Lazadasta tilauttanu Enin poijan toimies asiamiähenä ja olivat sellaasia non-stiktyyppisiä passelin kokoosia vuakia jois voi vaikka kokeella vuakaleipää. Tänään en sitte jaksanu enää kokeella maissileipää, mutta kattotaan josko huomenna olis paremmat jaksamiset... Maalaushommakki pitää laoottaa, ne on äkkiä ohi ku on vain muutama ritilä maalattavana ja mullon suihkemaalit siihen varattuna, samoon kaikki muukki tarpeelliset tarvikkeet. Niinku hiomapaperit, maalarinteippi, pensselit sun muut... Onko tullu mainittua, jottoon teheny maalarin hommia oikeen elannokseniki? Kloppina Jurvas olin Tirrin Kyöstillä parinaki vuotena ja keriittiin talo poikineen maalata erilaasten työkavereitten kans. Oli Ketolan Kari, Nostajan Martti ja vaikka Horttanan Kari muutama mainitakseni. Kaikki mukavia kavereita ja olipahan meillä joskus hauskaaki töis. Kyöstin kans maalattiin kaksistaanki joitaki pienempiä hommia, mestari oli jo silloon ikämies ja ei kovin korkialla noussu maasta, jotta soli aina mun hommia kiivetä tikkaille... nykyäänhän ei tikkailta saakkaa enää maalata, eikä teherä juuri mitää muutakaa. Mutta me poijat kiivettihin ku oravat ja jatkettiin tarvittaes tikkaita jotta yletyttihin. Mukavia muistoja ja musitlen aina Jurvas, jotta mitä taloja on maalattu kenenki kans. Tosin taitaa kaikki tuvat olla maalattu meirän jäläkeen uurestaanki, mutta ei kaikkia. Jokku jo hajotettuki. Nojaa, sellaasiaki oon keriinny tuumimahan tänä varsin sekaasenaki päivänä. Mutta ilta on jo pimenny ja tua hautajaasmusiikki vain kuuluu, aloottivat aamulla jo viireltä ja ei meinaakkaa loppua. Mutta ei se juurikaa häiritte ja saatan panna kuulokkeet ja kuunnella kattomaani elokuvaa niin kauan kunnes nukkumasa aloottaa aherruksensa. Jotta sitä orotelles toivottelen hyvää tiistaipäivää sinne sohojolahan. Niinku leikkiisästi ruukaan sanoa.