Samchukis suaritettu. Ensiksi piti käyrä postis ja sitte pikaasesti Tescos, enkä varmaan koskaa oo selevinny nuan vähällä ku nyt. 200bht oli lasku, otettiin vain tuiki tarpeellista. Suaratinpaperia, kaffia, ketsuppia ja sokeria... niitä oli vain tarves ja ei otettu eres kärryä ja kaikki mahtuu käsihin ku sitä kassia ei taaskaa tullu mukahan. Ne pitääki laittaa autoon valamiiksi, ku ei koskaa osaa sanoa jotta koska ostetahan ja kuinka palio.
tuossa jokuaika sitte laitoon taas kokeelun käyntiin, nyt sämpylöötä maissijauhoosta ja kaurahiutaleista. Sinne se sujahti nousemahan mikron suajiin, kattotaan hetken päästä jotta kuinka nousoo ja toimitahan sitte sen mukahan. Nyt on sitte leivinpaperiaki ja nyt tiärän senki jotta pitää paistaa alaosas ja kumpiki lämpö päällä... Makaroonilaatikko onnistuu tosi hyvin ja lounaaksi lämmittelinki ittelleni sitä uurella omalla pannullani. Ostin sellaasen pienen paistinpannun jolla voin pasitaa vaikka lättyjä ja ostinki sellaasia tiivisteitä joihin ei tartte lisätä ku vesi tai maito. Toinen lättyjä ja toinen pannukakku jonka meinaan sitte paistaa uunis. Tai pannulla, aiva kuinka vain.
Illalla on suunniteltu, jotta mennään DonChediin, siälon ne jokavuatiset temppelimarkkinat ja väkiä ku helluntaiepistoolas... jotta pitäähän sinne sitte lähtiä, kuskiksi lähtöö Tipin serkun miäs San. Suklaarosvo on kuulemma kuumees, mutta tollero otti ja meni töihin. Sanoonki, jotta näyttää typeryytensä siinäki, jotta son vaarallista mennä näihin lämpööhin ja pihahommiin. No, onneksi eioo yksin hommis ja tottapahan veliensä hualehtii sen pois jos niikseen tuloo. Ilimankos soli eileen niin vetämättömis ku siä retriitin tyyppises oltihin. Nukkuu vissihin koko päivän autos. Oliskohan jo iltapäivärinkinki aika? Tottahan kello on jo vaikka mitä, jotta hyvinki maistuus vaikka ruuvvari... ja eiku sitte tekemähän.
Mutta enne sitä kumminki hyvät kaffit ja vasta hankitusta kaffista. Oikeen hyvä ja sopivan tummapaahtoonen tämä kaffi ja päriää hyvin sohojolanki kaffien kans. Jotta eioo härän päivää ja ei pelekoakaa siitä, jotta sufeet loppuus...
Ja siinä uskomattoman raikas ruuvvari tehtynä oikiaan tuaremehuun eikä mihinkää vesilitkuun. Nämä mehuthan oon jo kehunu moneen kertaan, mutta kestävät vielä lisääki kehuja. ovat hintansa väärttiä ja niitä mullon aina jääkaapis.
Muuten, eileen ku kotio tultihin niin heti kaiuttimista tuuppas tiatoa viikatemiähen viaraalusta... eioo viälä tullu seleville, jotta kuka, mutta ei kumminkaa kovaa läheenen ku eioo kuala käyny asiasta kertomas. Ja tuosta selostuksesta ei henkilö käy ilimi, ei ainakaa Tipille.
Jotta väki vähenöö kovaa vauhtia ja enemmänki tua viikatemiäs koriaa siitä vanhemmasta päästä. Onneksi niinki. Ja nämä kuumahkot kelit eresauttaa viikatemiästä, suurimmalla osalla ku eioo juuri minkäämoosta viilennetintä asunnoossaan ja sehän nostaa lämmöt aika korkialla kaikenaikaa. Jotta orotellaan tiatoa, jotta pitääkö kuinkaa asiaan osallistua saatika mennä käymähän. Se seleviää tuatapikaaki.
36.6. mitattu pakkasta Muonios, jotta raikas on keli siälä ainaki. Täälä samanverran, mutta plussalla tokiki ja aurinko paahtaa kaikenaikaa, jotta tuntuu reilusti kuumemmalta ku mitä mittari näyttää.
Kääkyrää eioo juurikaa näkyny tänään, mutta pullukkalepso taas mariaali tuas aamulla Peun olles Nokin kurkkuvarmilla hommis. Ja ku oon sanonu jo usiaan kertaanki, jottei sen oo tarkootus täälä ruveta kortteeraamahan saatika meirän evähiä syämähän. Jostaki omasta pussistaan jotaki mikrotti, mutta en sanonu mitää sen käytöstä. Vituttaa koko tilanne, tekis miäli ajaa koko lepsopullukka maantielle ja käskiä olemahan palaamatta tälle tontille. Tiärän, jotta pystyysin sen tekemähän, mutten sitä aiva omasta alootteesta tee. Ja näistä muista eioo juurikaa tukia siinä asias. Puhuvat kyllä, mutta ei koskaa silloon ku asianomaaset on paikalla. Ja mun puhuminen menöö vähä niinku harakoolle ku Peukaa ei kaikkia ymmärrä kumminkaa vaikka muka niin nyäkkäälöö.
Nojaa, meinaa mennä väkisinki paatoksen pualelle. Taas, kuinka ollakkaa...
Niin raikas ja hyvä oli tua rinksu, jotta tairan ottaa toisenki, ku niin janottaaki. Laimeitahan non nämä mun rinkit ja naatiskelen ne runsaitten jäitten kans ja näin laimenoo entisestään.
Mutta pian sitte leipasemaan ne sämpylät, tai ainaki laittamaan taas nousemaan. Yks pellillinen vain tulos, kokeelu kumminki menos ja siksiki pieni setti. Ja eioo muutoonkaa tarkootus ruveta isoja settiä tekemään, lähinnä ittelle vain ja Tipille. Nämä muut saa syärä omia ruakiaan tai sitte kualata meirän perähän...
Makarooni on täälä kutakuinki tuntematoon eine, jotta en sitä yhtää ihimettele ja toisaalta koululaasekki on aika ennakkoluuloosia erilaasten ruakien suhteen. Maistoovat toki, mutta siihen se sitte jäiki, Tipi sitte on oppinu erilaasihin ruakihin sohojolas ja osaa arvostaakki erilailla niitä ja niitten tekemistä. Enoo viälä nakkikeittoa tehenykkää ja tuskin teenkää, keskityn nyt vain uuniruakiin ja seuraavaksi onki sitte mureke listalla... Tai sitte se kaalikotelo, mutta kattotaan ny ensiksi nua sämpylät.
Jariki oli soitellu eileen ja käynykki taalachterstand, olis tullu kattomaan uunia, mutta koululaaset oli ollu niin säikys tilas jotteivat olleet ittiään kuinkaa ilimaasseet... Varsinki Keu on niin säikky, ettei varmaan uskalla ittiään näytille tuara saatika mitää sanoa. Ei vaikka ovat (muka) enklantia opiskelleet koulus jo joitaki vuasia. Mutta sanaakaa ei saa ittestään pihalle. Lek sentään yrittää, jotta siitä kummilikalle isoot poonukset.
Ei munkaa kiälitaito mitää huippua oo, mutta koskaa enoo ollu arka sitä käyttämähän ja lähes aina oon saanu itteni selevieteeyä. Muistan ku kloppina Kyprokselle menin niin osasin lontoon alakeita, mutta siinä vuares seki taito kehittyy melekoosesti ja opin kreikkaaki varsin mukavasti, mitäku nuari kloppi olin ja oli hoksu viälä paremmin hollilla... mitäny vanahempi paappaihiminen enää oppii... No, sentähän jotaki kumminki. Enemmän mä puhun thaita ku nämä koululaaset lontoota. Kumminki niin.
Tekaasin sitte taas seti tuata salumeria, sohojolasta tuaruusta turkispepperiistä. Tai Tallinan laivjaltahan mä ne lokakuus ostin, mutta niitä piisaa viälä ainaki kahteenki settiin. Itte en tuata kovinkaa palioa viliele, salmiakki ku ei tee hyvää verenpaineelle... mutta hyvältä maistuu snapsi silloontällöön kumminki. Saattaa se kav... eiku naamatuttu saara tuasta setistä osansa kunha sen aika koittaa.
paikallisille salmari ei oikeenkaa kovaa maistu, enkoo sitä kovinkaa monelle eres maistattanu, mutta sohojolan väelle sitävastoon maistuu. Muistan viime reissulta yhyren pualivelien jonka kovaa hankala olotilan sain kohenemahan samalla aineella, eikä aikaakaa ku miäs oli taas täyres lyännis... Ja tämä tarina on tosi, vai mitä Rampe?
Mutta ei nolata kaveria yhtää enempää, eikä oikiastaan nolata ollenkaa. Pikkuusen veliellistä piruulua pohojalaasten kesken. Rampe on sentähän Lapuan poikia kumminki, mutta elämäntyänsä teheny Tamppesterin seurulla ja tarkemmin Pitkärannan sairaalas. Jotta hattua nostan veliipualelle, ja moon sen pualivelii.
Nyt pukkaa niin hyvää musiikkia Nostalkialta, jotta aiva naamaa naurattaa...
Mutta pian uuni lämpimille ja leipasemahan. Siinei kauaa nokka tohaja, mutta kumminki menöö ennenku on kaikki laitettu kuntoon ja liatut astiat pesty. Tääläkää ei kenenkää tartte mun jäläkiä siivota, ei eres vaimon. Saatika muitten, aina oon jäläkeni siivonnu ja tiskini tiskannu ja oon näitä koululaasia koittanu siihen kans opastaa. Jottei pirä orottaakkaa, jotta joku aina tiskaa astiansa ja hoitaa kaikki muukki siivoukset. Joskus niittenki pitää oppia asioostaan hualehtimahan, mutta munko se pitää niille opettaa? No, mun jonsei sitä kukaa muu osaa teherä. Mun opetus on vain turhan kulumikasta, armeijaskaa eioo niin kovaa kuria ku mulla... tai olis näitten kans jos sen linian ottaasin. Mutta minen turhia murehri, hoiran oman osuutenki kuinka hoiran.
Mutta nyt en jatka enempää, jotten pian avauru liikaa...
Ja ehtoolla sitte sinne DonChediin temppelijuhulille, jotta kattotahan sitte minkämoosia vireoota siältäs aankaa kuvattua. Jotta seurakkaa erelleen plokia.
tuossa jokuaika sitte laitoon taas kokeelun käyntiin, nyt sämpylöötä maissijauhoosta ja kaurahiutaleista. Sinne se sujahti nousemahan mikron suajiin, kattotaan hetken päästä jotta kuinka nousoo ja toimitahan sitte sen mukahan. Nyt on sitte leivinpaperiaki ja nyt tiärän senki jotta pitää paistaa alaosas ja kumpiki lämpö päällä... Makaroonilaatikko onnistuu tosi hyvin ja lounaaksi lämmittelinki ittelleni sitä uurella omalla pannullani. Ostin sellaasen pienen paistinpannun jolla voin pasitaa vaikka lättyjä ja ostinki sellaasia tiivisteitä joihin ei tartte lisätä ku vesi tai maito. Toinen lättyjä ja toinen pannukakku jonka meinaan sitte paistaa uunis. Tai pannulla, aiva kuinka vain.
Illalla on suunniteltu, jotta mennään DonChediin, siälon ne jokavuatiset temppelimarkkinat ja väkiä ku helluntaiepistoolas... jotta pitäähän sinne sitte lähtiä, kuskiksi lähtöö Tipin serkun miäs San. Suklaarosvo on kuulemma kuumees, mutta tollero otti ja meni töihin. Sanoonki, jotta näyttää typeryytensä siinäki, jotta son vaarallista mennä näihin lämpööhin ja pihahommiin. No, onneksi eioo yksin hommis ja tottapahan veliensä hualehtii sen pois jos niikseen tuloo. Ilimankos soli eileen niin vetämättömis ku siä retriitin tyyppises oltihin. Nukkuu vissihin koko päivän autos. Oliskohan jo iltapäivärinkinki aika? Tottahan kello on jo vaikka mitä, jotta hyvinki maistuus vaikka ruuvvari... ja eiku sitte tekemähän.
Mutta enne sitä kumminki hyvät kaffit ja vasta hankitusta kaffista. Oikeen hyvä ja sopivan tummapaahtoonen tämä kaffi ja päriää hyvin sohojolanki kaffien kans. Jotta eioo härän päivää ja ei pelekoakaa siitä, jotta sufeet loppuus...
Ja siinä uskomattoman raikas ruuvvari tehtynä oikiaan tuaremehuun eikä mihinkää vesilitkuun. Nämä mehuthan oon jo kehunu moneen kertaan, mutta kestävät vielä lisääki kehuja. ovat hintansa väärttiä ja niitä mullon aina jääkaapis.
Muuten, eileen ku kotio tultihin niin heti kaiuttimista tuuppas tiatoa viikatemiähen viaraalusta... eioo viälä tullu seleville, jotta kuka, mutta ei kumminkaa kovaa läheenen ku eioo kuala käyny asiasta kertomas. Ja tuosta selostuksesta ei henkilö käy ilimi, ei ainakaa Tipille.
Jotta väki vähenöö kovaa vauhtia ja enemmänki tua viikatemiäs koriaa siitä vanhemmasta päästä. Onneksi niinki. Ja nämä kuumahkot kelit eresauttaa viikatemiästä, suurimmalla osalla ku eioo juuri minkäämoosta viilennetintä asunnoossaan ja sehän nostaa lämmöt aika korkialla kaikenaikaa. Jotta orotellaan tiatoa, jotta pitääkö kuinkaa asiaan osallistua saatika mennä käymähän. Se seleviää tuatapikaaki.
36.6. mitattu pakkasta Muonios, jotta raikas on keli siälä ainaki. Täälä samanverran, mutta plussalla tokiki ja aurinko paahtaa kaikenaikaa, jotta tuntuu reilusti kuumemmalta ku mitä mittari näyttää.
Kääkyrää eioo juurikaa näkyny tänään, mutta pullukkalepso taas mariaali tuas aamulla Peun olles Nokin kurkkuvarmilla hommis. Ja ku oon sanonu jo usiaan kertaanki, jottei sen oo tarkootus täälä ruveta kortteeraamahan saatika meirän evähiä syämähän. Jostaki omasta pussistaan jotaki mikrotti, mutta en sanonu mitää sen käytöstä. Vituttaa koko tilanne, tekis miäli ajaa koko lepsopullukka maantielle ja käskiä olemahan palaamatta tälle tontille. Tiärän, jotta pystyysin sen tekemähän, mutten sitä aiva omasta alootteesta tee. Ja näistä muista eioo juurikaa tukia siinä asias. Puhuvat kyllä, mutta ei koskaa silloon ku asianomaaset on paikalla. Ja mun puhuminen menöö vähä niinku harakoolle ku Peukaa ei kaikkia ymmärrä kumminkaa vaikka muka niin nyäkkäälöö.
Nojaa, meinaa mennä väkisinki paatoksen pualelle. Taas, kuinka ollakkaa...
Niin raikas ja hyvä oli tua rinksu, jotta tairan ottaa toisenki, ku niin janottaaki. Laimeitahan non nämä mun rinkit ja naatiskelen ne runsaitten jäitten kans ja näin laimenoo entisestään.
Mutta pian sitte leipasemaan ne sämpylät, tai ainaki laittamaan taas nousemaan. Yks pellillinen vain tulos, kokeelu kumminki menos ja siksiki pieni setti. Ja eioo muutoonkaa tarkootus ruveta isoja settiä tekemään, lähinnä ittelle vain ja Tipille. Nämä muut saa syärä omia ruakiaan tai sitte kualata meirän perähän...
Makarooni on täälä kutakuinki tuntematoon eine, jotta en sitä yhtää ihimettele ja toisaalta koululaasekki on aika ennakkoluuloosia erilaasten ruakien suhteen. Maistoovat toki, mutta siihen se sitte jäiki, Tipi sitte on oppinu erilaasihin ruakihin sohojolas ja osaa arvostaakki erilailla niitä ja niitten tekemistä. Enoo viälä nakkikeittoa tehenykkää ja tuskin teenkää, keskityn nyt vain uuniruakiin ja seuraavaksi onki sitte mureke listalla... Tai sitte se kaalikotelo, mutta kattotaan ny ensiksi nua sämpylät.
Jariki oli soitellu eileen ja käynykki taalachterstand, olis tullu kattomaan uunia, mutta koululaaset oli ollu niin säikys tilas jotteivat olleet ittiään kuinkaa ilimaasseet... Varsinki Keu on niin säikky, ettei varmaan uskalla ittiään näytille tuara saatika mitää sanoa. Ei vaikka ovat (muka) enklantia opiskelleet koulus jo joitaki vuasia. Mutta sanaakaa ei saa ittestään pihalle. Lek sentään yrittää, jotta siitä kummilikalle isoot poonukset.
Ei munkaa kiälitaito mitää huippua oo, mutta koskaa enoo ollu arka sitä käyttämähän ja lähes aina oon saanu itteni selevieteeyä. Muistan ku kloppina Kyprokselle menin niin osasin lontoon alakeita, mutta siinä vuares seki taito kehittyy melekoosesti ja opin kreikkaaki varsin mukavasti, mitäku nuari kloppi olin ja oli hoksu viälä paremmin hollilla... mitäny vanahempi paappaihiminen enää oppii... No, sentähän jotaki kumminki. Enemmän mä puhun thaita ku nämä koululaaset lontoota. Kumminki niin.
Tekaasin sitte taas seti tuata salumeria, sohojolasta tuaruusta turkispepperiistä. Tai Tallinan laivjaltahan mä ne lokakuus ostin, mutta niitä piisaa viälä ainaki kahteenki settiin. Itte en tuata kovinkaa palioa viliele, salmiakki ku ei tee hyvää verenpaineelle... mutta hyvältä maistuu snapsi silloontällöön kumminki. Saattaa se kav... eiku naamatuttu saara tuasta setistä osansa kunha sen aika koittaa.
paikallisille salmari ei oikeenkaa kovaa maistu, enkoo sitä kovinkaa monelle eres maistattanu, mutta sohojolan väelle sitävastoon maistuu. Muistan viime reissulta yhyren pualivelien jonka kovaa hankala olotilan sain kohenemahan samalla aineella, eikä aikaakaa ku miäs oli taas täyres lyännis... Ja tämä tarina on tosi, vai mitä Rampe?
Mutta ei nolata kaveria yhtää enempää, eikä oikiastaan nolata ollenkaa. Pikkuusen veliellistä piruulua pohojalaasten kesken. Rampe on sentähän Lapuan poikia kumminki, mutta elämäntyänsä teheny Tamppesterin seurulla ja tarkemmin Pitkärannan sairaalas. Jotta hattua nostan veliipualelle, ja moon sen pualivelii.
Nyt pukkaa niin hyvää musiikkia Nostalkialta, jotta aiva naamaa naurattaa...
Mutta pian uuni lämpimille ja leipasemahan. Siinei kauaa nokka tohaja, mutta kumminki menöö ennenku on kaikki laitettu kuntoon ja liatut astiat pesty. Tääläkää ei kenenkää tartte mun jäläkiä siivota, ei eres vaimon. Saatika muitten, aina oon jäläkeni siivonnu ja tiskini tiskannu ja oon näitä koululaasia koittanu siihen kans opastaa. Jottei pirä orottaakkaa, jotta joku aina tiskaa astiansa ja hoitaa kaikki muukki siivoukset. Joskus niittenki pitää oppia asioostaan hualehtimahan, mutta munko se pitää niille opettaa? No, mun jonsei sitä kukaa muu osaa teherä. Mun opetus on vain turhan kulumikasta, armeijaskaa eioo niin kovaa kuria ku mulla... tai olis näitten kans jos sen linian ottaasin. Mutta minen turhia murehri, hoiran oman osuutenki kuinka hoiran.
Mutta nyt en jatka enempää, jotten pian avauru liikaa...
Ja ehtoolla sitte sinne DonChediin temppelijuhulille, jotta kattotahan sitte minkämoosia vireoota siältäs aankaa kuvattua. Jotta seurakkaa erelleen plokia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti