perjantai 23. lokakuuta 2020

4

astetta näytti mittari justihin ja vettä sateloo. Jotta vaunuullahan Kurikkahan. Pikkuusen se arvellutti ehtoolla, jotta mihinkä suuntahan keli kehittyy, muuttuuko rännäksi vai pysyykö vetenä. Mutta vetenä pysyny ja pitääs poutaantua päivän aikana ja pitääs reiluti pysyä lämpöösellä. Huomisesta eioo juuri mitää hualta, kirkolla eioo keli ennenkää haitannu kaupantekoa, parhaat myynnit onki tehty huonoolla keliillä. Mutta alakaahan sesonki olla loppupualella, vaikka kuinka toivoos, jotta voitaas vaunulla operoora vaikka marraskuun loppupualelle, niin tuskin niin pääsöö käymähän. Viime vuanna lopetettihinki jo näihin aikoohin ja lähärettihin thaikkulahanki ennen marraskuun pualtaväliä. Mutta kirkolle vaunu vetäästähän varmahan viälä marraskuunki aijan, mutta seki jää nähtäväksi. Eileen sain yhyreltä YK-kaverilta valokuvan joka taas herätti niin mukavia muistoja saaren aijoolta
Kotibaarin väkiä, Mamma ja Pappa tyttärineen. Mamma piti hyvää huolta meistä poihista ja laittoo uskomattoman hyvää kotoosta ruakaa ja pappa oli muuten oikeen mukava. Tyttäret (nyt jo eresmenneitä) olivat molemmat naimisis suomalaisten kans. Kotibaari oli se paikka jonne mentihin ku teki miäli kunnon kotiruakaa, vaikka possun kyljyksiä tai jauhelihapihiviä... vaikka oma keittiö teki kuinkaki hyvää ruakaa, niin välillä oli mukava käyrä Mamma einehillä. Ja mamma nauroo meille ku moni meistä poikasista joi maitoa, mutta aina oli hyvää ja taatusti rasvaasta maitoa varattuna. Itte sen juamisen tosin lopetin sittemmin, ku ei sitä joka paikas ollu ja tuli muita juamia tilalle. Mutta muitaki valokuvia tuli, mutta vielä eioo niitten aika. Tualta naamakiriasta näitä uusia kavereita putkahteloo, YK-miehiä yhyristää palavelu samoos vetimis, ei tartte olla varsinaasesti tavattukaa ku ollaan niinku velieksiä. Tämäki uusin kaveri palaveli samaan aikaan, mutta en muista ainakaa jotta olis tavattu koskaa. En juurikaa joutunu MP:en kans tekemisiin... Ja nehän on militaalipoliisia jokka piti koko kontingnentis järiestyksestä hualta. Ja saarella palaveloo viäläki joitaki suamalaasia poliisia samoos hommis, YK eioo siältä viäläkää poistunu. Vaikka Nicosiasta pääsööki turkkipualella aikalailla kivuttomasti, on kysees kuitenki jaettu kaupunki ja jaettu maa. Ja tuskin aiva hetikohta pääsevät asias mihinkää tuloksehen, siksiki kauan ovat sitä sopua yrittäneet ja mitää siitä eioo tullu. 1974 Turkki otti ja miähitti pohojoososan ja on sitä siitä lähtien pitäny ittellään ja vaikka sitä valtiota (Pohjois-Kypros) eioo muut tunnustanekkaa niin silti eioo sopua näkyvis. Mutta se siitä tilanteesta. Päivän teema on tosiaan Kurikka ja maharollisimman hyvä tulos, jotta keskitytähän nyssitte siihen. Kello eioo viälä kuuttakaa ja oon jo toisenki tovin täs nakutellu ja kaffia hörppiny. Jotta nyssitte niitten uutisten parihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti