viikonloppu

alakaa ja itte alootin aamun vasta viiren kantturoos ja täs nakuttelen kaffimukin kera kellon vasta lähennelles kuutta. Tänään sitte alootellahan taas vaunumyynti ja alootetahan se Kurikasta, johona alakoo tämä silimäjuttu kutakuinki neliä viikkoa sitte. Meirän yrityksen eherottomasti pisin paussi kesken toimintakauren, tuskin on aiemmin oltu yhtäkää päivää pois juuri minkää syyn takia. Onneksemme eioo ollu sairauksia tai muutakaa joka olis ansaannan estäny, jotta tyytyväänen saa siitäki olla. Tipi on täs paussin aikana poiminu pualukkaa melekeen 20 sankoolllista, jotta on ansaannu pikkuusen. Laskeskelin, jotta on ansaannu saman mitä sais jos olis työttömyyskorvauksella... mutta ei sellaasta tietysti saa, yrittäjä ku on ja niitten kuvitellahan tienaavan niin jumalattomasti. Mutta näin vain ollahan takaasin ansaannan paris ja toivotahan, jottei asiakkaat oo meitä unohtanu. Onhan jokku hakenu meiltä kotaki annoksia, ne kaikkein innokkaammat ja olihan vasta tuo REKOki tuala kirkolla. Mutta näin sitä sitte alootellahan ja toivotahan jotta keliki pysyys asiallisena, jotta keriittääs täs loppusesonki virä kunnialla. Liukkaitten tulles ei sitte liikutakkaa muualle ku kirkolle myymähän ja kausi taputellahan sitte kutakuinki marraskuun loppupualella. Tai kattotaan sitä sitte tuonnempana, ei veretä viälä mitää johtopäätöksiä kauren päättymisen suhteen.