Kurikka

ei ollu mitenkää hohorokas myynniltään, vaikka aamusta ehti alakooki tosi hyvin. Sittemmin hilieni aikalailla, mutta päästiin kumminki varsin kohtuulliseen tulokseen. Saattoo hyvinki olla viimmeenen kerta ku vaunulla sinne mentiin, sen näyttää ens viikon kelit. Mutta aika mukavasti otettu vastaan se, jotta vietääs joka perjantai etukäteen tilatut popiat ja annokset 11-12 samalle paikalle. Mutta kattotaan sitä sitte ens viikolla, kunhan kelistä saa paremman käsityksen. Ja pimiäki alakaa tulemahan aikalailla enliän jäläkeen, jotta sesonki alakaa oikiasti olla loppusuaralla. Kirkolle kumminki mennähän vaunulla varmahan viälä marraskuuki, mutta seki nähärähän sitte aina viikko kerrallaan. Ja onhan se pikkuusen niinki, jotta väellä alakaa olla kaikemmoosta askarta mitä lähemmäksi joulua mennähän, jotta senki takia alakaa kausi olla pian taputeltu. Mutta huomenna taas Jurvan ytimeen, kattotaan jotta piisaako ruaka ja popiat paremmin. Vai käykö taas niin, jotta silloon ku valamistautuu paremmin, niin ei meekkää kaupaksi... Son aina tuurinkauppaa, kuinka kulloonki menöö ja siinähän son tämän jännitys... tuo laihnattu palsanmäen höpötyksistä. Jotta nyssitte vain lelaks, lelaks ja valamistautuminen huamisehen.