lauantai

alakanu ja ei liika varahinkaa, kello on jo hyvänaikaa sitte menny yli kuuren ku täs nakutelles toista kaffimukillista nautiskelen. Jurvan myyntipäivään valamistautuminen poikkeaa muista siten, jotta eioo minkäämoosta kiirusta ja näin aamuusinki on aikaa reilusti. Ku tästä hurauttaa kirkolle vartis ja siitä myyntipaikalle muutamas minuutis. Eileenki oltiin Kurikas jo kymmeneltä ja tästä lähärettiin pikkuusen ennen yhyreksää, jotta tänään kerkiän käyrä apteekis ja kaupaski ennenku varsinaasesti myynti alakaa. Vaikka joskus ku ollaan kirkolle menty niin on jo ollu joku orottamas ruakaa... Kattotahan, jotta kuinka tänään menöö, ku ollahan oltu muutama viikko pois. Eileen tehtiin pikkuusen lisää popioitaki, jotta varmahan kaikille piisaas. Ja ruakaaki tuloo riittävästi, ainaki näin kuvitellahan. Ennakkotilauksia eioo vielä kuulunu, jotta jos niitä tuloo ja ovat kovaa suuria täytyy ne teherä sitte vaikka huomenna. Sen takia toivotahan ennakkotilauksia, jotta keritähän niihin valamistautua ja, jotta näin jää muillekki ostettavaa. Kerran johonaki paikas tuli aamupäivästä asiakas joka osti melekeen kaikki ruaat, sain kaupattua pualet kanaa ja toise pualen possua, jotta jäi eres jotaki muille. Samoon kävi kerran popioitten kans, asiakas halus sata yhteensä ja sain neuvoteltua sellaasen kompinaation, jotta ei aiva kaikki menny. Yleensä meillä on sellaaset parisataa popiaa myyntipaikkaa kohoren ja pakastimes sitte reserviä jos sattuu olemahan. Mutta tänään veikkaasin molempien artikkelien piisaavan, samoon on kaffin kans syätävääki. Ja ku kumminki alakoo maharollisesti sesonkin viimmeenen kuukausi (ainaki laajemmas mittakaavas) niin oon koittanu muistutella siommista tilauksista, jotta jos kausipaussille joku haluaa ruakia tai popioita pakastaa, niin pian on senki aika esillä. Parahaaten pakastukseen soveliaita ruakia teherähän tilauksesta ja niitä aina sesonkin päättyes tulooki, kattotahan kuinka nyssitte ku vissimmin täälä ollahan koko sesonkin paussi. Ruakien tekoa ei toki lopeteta hetkeksikää, jotta annosten saanti ei keskeyry vaikka vaunu paussille menööki. Samoon voirahan popioitaki paistella täs kotona, mutta kattellaan sitä sitte tuonnempana. Miksei sille rasvakeittimelle (pienelle ainaki) jostaki kaapin pohojalta paikka löyry jos se sitte tarpeelliseksi kattotahan. Ja toki popioitten paistaminen onnistuu kattilaski, ainaki jos niitä ei maharottomia määriä tartte paistella. Jurvas on aina mukava teherä kauppaa, täälä näköö aina tuttuja ja sitte joskus tuloo tosi mukavia vanhoja tuttavuuksia käymähän. Ne kummasti piristää päivää ja saa musitamahan asioota joita eioo muistanu aikoohin. Entisiä likkakaveria eioo kumminkaa viälä käyny oilimoottautumas... Mutta joitaki rippikaoulukaveria kumminki ja samoon entisiä työkaveria joita on aina mukava nähärä jopa vuasikymmenienki paussin jäläkeen. Jotta sellaasta tänä aamuna, kattotahan minkämoonen päivä tästä sitte tulookaa. Asia seleviää pikimmiten kun päivä tästä ensiksi valakenoo ja sitte etenöö laillansa. Jotta hyvää löörtaakin alakua joka pualelle, kattotahan muistano kuvat jokalauantaisen vireon myyntipaikalta.