nuan vain

tuli syntymäpäiväki viätettyä ja kaikki meni orotetusti. Jouni kävääsi ja siinä illan pimetes oluet sipstiin kapeisiin kasvoohin ja soli sitte siinä. No, muutaman kupposen otin sitte ittekseni, mutta juhulallisuuret oli sitte siinä. Ja yhtää ei päätä kivistäny ku tuas kuuren kantturoos kukkojen kuittaaluhun heräälin. Nyt kello jo ylittäny seiskan ja päivä kylällä valiennu jo aikaasitte. Tosin liikenne arkea rauhallisempi, vissihin monella vapaapäivä ku ei juurikaa mopoja tai autoja raitilla päristele. Chang toki vissiin jo ansioonsa menny, mutta koululaaset näytti vielä uinuvan täysillä äsköön ku kävin keittiös aamupalani laittelemas. Puuroa ja kyytipoikana paahtoleipää cheddari-juustolla ja kinkulla. Voita en Tescosta löytäny, tai löysin mutten viittiny ottaa puolen kilon pakettia. Ettin niitä pikkuusia pakkauksia jokka oikeen soppelia puuroon laitettavaksi, mutta jos ei ala löytymään, pakko vissiin isoo paketti ottaa. Voi näyttää oelvan Austraaliasta, mutta oikeen hyvää on niinku muukki sieltä tulevat elintarvikkeet. Puuroaines on Uudesta-Seelannista ja sattuuki olemahan justihin sitä pikatyyppistä ainesta joka valamistuu mikros aika nopiaa, Jaajotta mitäs tänään? Ei vissiin mitää sen kummempaa ku eileenkää. Areenasta kesken joku saria ja sitte pian saaki taas olla Sydämmen asialla. Jotta sitä sitte. Palatahan.