päivää

Wanglukista niinjotta paukahti. Tunteroonen oltu kotona ja tavarat saatu jokseenki paikalleen. meillon sellaanen tpa, jotta tavarat laitellaan tuotapikaa paikalleen ja siitä alakaa sitte se asettuminen. Nyt oon itte asettunu tähän terassille ja ystäväni LEO on kans paikalla ja maistuu aiva taivaalliselta. Tai ainaki pirun hyvältä. Lentomatkat meni viivytyksittä ja passelisti aikaa koneen vaihtoon Hki-Vantaalla. Syömään ei keriinny, mutta konees saiki sitt emelekeen pian aiva kohtuullisen hyvää ruakaa. Piree lentomatkaki meni oikeen mukavasti, ei ollu itkeviä kakaroota eikä muutakaa häiriötä. Nukuttua en tietysti saanu juuri yhtää, soli sellaasta ajoottaasta torkkumista elokuvia kattelles. Ja elokuvat on aina yhtä huonoja, jotta niiston kovaa vaikia valitakkaa. Ja vaimoa siinä karehriin ku hän niin sievästi nukuksii suurimman osan lennosta. Ja perskele, ostamani nettiyhteys ei sitte toiminu ku tunnin, ostin sen koko lennoksi ja reklamaatio lähtöö viimestään huomenna jos en jo tänään saa sitä aikaaseksi. Ilima on oikeen mukava, täs terassilla käy sellaanen pieni tuulahros, aivaku lehemä puhaltaas... Einy kumminkaa niin, mutta pikkuusen tuuloo kumminki. Jouni meirät kävi hakemas kentältä ja hänhän on se rattimiesten rattimies ja ookas meirät taatusti turvallisesti kotio. Kerkisin siinä kentällä hakaasta ensimmääsen LEOn seiskasta ku kerran niin passelisti oli siinä hollilla. Matkahan eioo kovinkaa kummoonen kentältä tänne meille, mutta nyt sattuu olemaan pikkuusen ruuhkia ja osittain tietöitäki jotta siihen se parisen tuntia meni. Kerittiin siinä Jounin kans jutella päällimmääset ku ei kesällä sohojolas keritty treffatakkaa. ja tarina jatkuu sitte saunomisen merkiis kunhan täs ollahan asetuttu. Huomenna tosiaan omat synttärit ja niitä juhulistan täälä kotona, vastaanotto alakaa klo 1800 ja juamatarioolu 1730 varsinki loppasuille. Pitää vissihin huomenna käyrä tukusta juamista, aamulla ku tuon vaimon kaupunkiin nakkaan. Tipihän matksutaa huomenna takaasin isoon kirkonkylän suuntahan ja menöö nuarimman poikansa kans operaatiohon sairaalahan. Oikeen isohon sairaalahan ja operaatio ei suurensuuri oo, muttaku poika halus äiteensä sinne niin sitte sinne äitee menöö. Ja mä jään tänne laillansa niinku kesäleskeksi, vai olisinko kumminki talavileski. Aiva kuinka vain, kunhan en vain pelekkä leski. On tämä LEo vain hyvää! Tänään piretähän synttärien etkot ja mennähän syämähän Mukataata koko porukalla, mä maksan niinku yleensä juhulakalu ruukaaki teherä. Kattotahan sitte kuinka saan vireota sieltä kuvattua, luulisin saavani. Mun ei tartte teherä muutaku kaarella ittelleni soppelisti juamaa ja syärä mitä etehen annetahan. En tarkemmin rupia sitä systeemiä kuvaalemahan, näettä vaikka sitte vireolta miston kyse ja mitä siihen kuuluu. Jotta sellaasta täältä ny tähän hätähän. Tuosta matkustamisestaei oikiastaan oo sen kummempaa tarinoomista, mukavahan son seuraalla ihipisten toilaaluja million mihinäki. Mutta täsny tähän hätähän, jatkan ystäväni kans seurustelua ja kuuntelen vaikka rariota.