torstai 8. joulukuuta 2022
246
lukijaa eileen ja se taitaa olla ainaki tämän sesonkin ennätys, tai ainaki lähellä sitä. Jotta jatketahan nakuttelua.
Aamu taas alootettu ja kaffit jo juatuki, samoon paahtoleiväkki syätynä.
Tänään ajattelin meneväni tuohon Methavalayn rantaan toviksi kiriaa lukemahan ja maharollisesti mereski kastautumahan. Mutta kattotahan kun päivä valakenoo ja näkyy, jotta tulooko siitä kuinkaki lämmin, jos olis pikkuusenkaa piliviä olis paree. Pilivinen taivas on paras aurinkonottamisen kannalta, silloon ei paahra suarahan ja on mukavempiki olla. Rannalla aina tuuloo pikkuusen, mutta siälä saattaa äkkiä kärähtääkki, jotta kauaa ei siälä passaa läskiä käännellä. Veikkaasin pariin tuntiin session jäävän, jos sinne innostunki menemähän. Joka tapaukses ennen lounasta tai ruakaa sinne on mentävä, joskus tuos 11-12 vois olla passeleli aika.
Markkinoolla oli oikeen mukavaa seuraa, joitaki tuttuja ja uusia tuttavuuksia tuli nähtyä ja turinootua lairasta laitahan. Jokku asuu täälä vakituusesti ja jokku piremmällä reissulla. Mukavahan son omalla kielellä päästä tarinoimahan usiammanki miähen seuras, tarinoota piisaa monehen lähtöhön ja aina sieltä saa jotaki sellaastaki tiatohonsa josta voi olla hyätyäki. Jos joku on täälä vuasikymmenenki asustanu, tiätää se aikalailla hyvin nämä paikkakunnan kuviot ja varsinki paikat johona kannattaa käyrä tai sitte ne paikat johonka ei välttämättä tartte mennä käymähänkää. Jotta saa siinä olla kuunteluoppilaanaki välillä, ja välihin voi kertoa omia kokemuksia. Esimerkiksi paikallisista ihimisista ja niitten tavoosta, mutta niistä tultiin kutakuinki yksimiälisehen päätöksehen, jotta jokku on suurempia irioottia ja jokku muut sitte vielä suurempia. Jos joku tavara on farangin (siis ulukomaalaasen) on se yhteestä, mutta jos joku on paikallisen, se eioo farangille tarkootettua. Tämä oli jokseenki se lopputulema jonka kaikki allekiriootti ja merkittihin pöytäkiriahan. Ja tilattihin uus kiarros. Christer (tästä eteenpäin C) kuskas sitte mut takaasin ja täs tovi istuttiin ja otettiin pari kuppia, C ajeli kortteeriinsa morsiamensa laittamalle eineelle ja mä taputtelin mahaani ja olin viälä aiva täys siitä makkarasta ja perunasalaatista. Ja olusistaki.
Areena yllätti ja yhtäkkiä näkyyki sellaasiaki ohojelmia joita eioo aiemmin suastunu näyttämähän ja alootinki Tankki täyteen kattomisen ties monennenko kerran. Ei tarvinnu lasia pitää ja taisin siinä kattoes vielä torkahtaakki, olin meinaan hereellä jo neliästä asti.
Ja nyt rupiaa maisema valakenemahan ja kello lähentelöö seittemää ja mennähän taas totutun tavan mukaan soffalle kattomahan jotaki. Nyt katton tästä läppäriltä, jotta jatkuuko se Areenan tila sellaasena ku oli Padilta aikaasemmin.
Jotta näin torstai on potkaastu käyntihin ja viikon päästä tulooki vaimo paikalle ja meno muuttuu. Ei paljoa, mutta muuttuu kumminki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti