päivä taas

menny aiva nnku käsien välistä mitää oikeen tekemättä. Tipi tuli jo aamupäivästä ja aika menny päivittäes erimoosia asioota kuluneen reilun kuukauren ajalta. Pävä ollu oikeen mukavan lämmin ja meltä ylentävää on se, jotta vettä tuloo reippaasti ja suihkuun pääsöö aina ku haluaa. Ja pariinkertaan on pitäny käyrä virkistäytymäski. Tuosta vuorokausirytmistä piti mainittavani, että kun menöö kohtuullisen aikaasin petihin ja rupiaa nukkumahanki ennen kymmentä ei sitä unta jjrkaa riitä neliää kauemmaksi. Tänään nousinki sitte heti neliän jäläkeen kun vessaanki piti mennä ja tiesin, etten juurikaa saa enää nukuttua. Tein siinä normaalit aamukuviot ja nakuttelnki pikkuusen niinku niihin kuvioohin kuuluu. Sitte soffalle Netfliksin pariin ja tulihan siinä melekeen yhyren jakson verran torkuttuaki, jotta sillä taas mennään iltaan asti. Tuosta altaasta taisin mainitakki ja kyllä vaimo sen allekiriootta, jotta jonkummoosen hapettimen se allas tarttoo jos meinataan kalat henkis pitää. Niiton kumminki aika monta ja vesimäärä eioo kovinkaa suuri, jotta kattotaan huomenna josko sellaanen siihen hommattaas. Varmaan mentävä toripäiville Jarin tienoille, mutta kattotaan sitä sitte huomenis.

tuos se mun suosikkiherelmä sampoo, mutta sitä eioo vielä näkyny toreilla, jotta kypsynee sitte tuonnempana. Muistelisin vain, jotta Cha-amis oli viime jouluna jo runsaasti tarjolla, mutta sonki pikkuusen etelämpänä ja taitaa olla siälä sen parhaan vilielypaikat. Kääkyräki tulla tömähti tähän, äitiänsä enoo vielä nähänykkää ja on kuulemma ansios DonChedin tiätämillä. Surukseni kuulin, että Kwai-joen seutu (Kanchanaburi) on aikamooses myllerrykses ja palio joenvarren taloja ja rakennuksia sortunukki, Jari oli sielä liikkunu ja tällääsen tiesi kertoa. Son kuulunu mun vakipaikkoohin jossa oon ruukanny käyrä, varsinki se liittoutuneitten hautausmaa joka on varsin vaikuttava paikka. Siellähän menehtyy tuhansia vakeina olleita liittoutuneita useistaki maista ja hautausmaa on tosi tarkkaan hoidettu ja kaikki viimesenpäälle kunnos. Jotta uskon sen olevan kunnos vieläki, se ku eioo lähellälää jokia eikä muutakaa turistihömppää. Museohan sielä pitääs kans olla, mutta Jari ei ollu siälä käyny. Kattotaan, jotta tulooko sinne sitte mentyäkää, tuskin ainakaa asiakseni sinne meen. Mutta nyt tässä terassilla kattelen maailman menoa ja ihimettelen montaa asiaa... niin montaa, etten oikeen ittekkää osaa tulostaa. Justiin kattottiin, jotta maalari oli ollu aika huolimatoon ja maalia roiskunu sille kuulumattomiinki paikkoohin ja ei meinaa lähtiä enää tinnerilläkää. Pitää vissihin kattella teräsharja ja koittaa sillä. Pong (Tipin serkku) oli kuulemma ollu maalarina ja ihmettelen kovasti, jotta kuinka oli ollu nuanki hualimatoon maalin roiskumisen kans. No, asiaa tutkitaan ja jätetään hutkimatta, mutta jollaki konstilla maalinroiskeet pitää saara poistettua, joko meirän tai maalanneen toimesta. Veikkaan meitä. Mutta pianhan täs onki jo illallisen aika ja kattotaan, mitä Pau on ajatellu laitella. Jotaki siihen viittaavaa keittiön puolesta jo kuuluuki. Täs terassilla eioo enää ollenkaa tuuletinta, enkä oo saanu vielä seleväksi, jotta mihinkähän son lähteny tai siirretty, soli meinaan sellaanen jokoli tuos seinsä kiinni. Mutta johonaki seny sitte huristaa. Nojaa, eiköhän siinä tullukki jo piisalle asti. Vien läppärin sisälle ja seurustelen Kääkyrän kans.