tiistai

alakanu ja päiväki jo melekeen täysin valiennu, nyt voin mainita nukkuneeni aiempia öitä paremmin. Vaimo taas illemmalla syöny jotaki (ja palio) kovin tulista kun ramppas vessassa moneen kertaan... nyt väsyneenä puksuttaa ja saaki puksuttaa kunnes siitä valapastuu. Oon antanu sellaasen ultimaatumin, ettei aiva pienes häräs pirä meirän ovelle tulla koputtelemahan aamulla sen kummemmn kun muutoonkaa. Päivällä en eres pirä ovia kiinnikkää saatika lukos, muutaku silloon kun johonki lähäretähän, silloon lukkoon ja avaan taskuhun!

tuossa toises kuvas jonku kyselemä paikannus, siitä näettä jotta mihinä ollahan ja miton siinä lähellä. Mainittu Kanchanaburiaa (kansannaapuri) eioo kaukana ja siellähän virtaa se Kwai-jokiki jonka moni muistaa vaikkapa elokuvastaki tai sitte historiasta. Mitää sellaasta isoa turistipyyrystä ei näilläseuruulla oikeen oo, on joitaki näyttäviä temppeliitä ja niis on aina mukava käyrä, on hyviä paikkoja hilientymiseen ja yhteyksien hoitoon johonkipäin. Ja tuos toises kuvas on Tipin rakastama äiteen peruja oleva koriste jokon meillä riippunu vuosikausia ja nyt son sitte täälä ja sillon kaverina Tuulan tekemä taireteos ja sille on kaveri sitte Jurvas johona on oikeen valokki sisällä. Son taitava likka tuo mun isosiskoo! Kaffi ma istuu jotenki merkilliseltä, ei pahalta, mutta ei niin hyvältäkää, jotta pitääskö ottaa uus paketti auki. Tuo on juhulamokkaa, mutt pannujauhausta ja laitoon sitä yhyren mitallisen enemmän, jotta tuliko siitä sillä pikkuusen kitkerää. Tänään vissiinki ratkee, jotta lähäretäänkö ratkomaan niitä vaimon saamatta jääneitä varoja jonnekki pikkuusen eremmäksi, mutta sanoon jotta sinne mennähän mikäli se maharollisesti jotaki auttaas ja jotaki saataas vaikka takaasinki. Mutta siitä sitte jotaki enemmän ku jotaki tiärän. Aiemmin enoo näistä asioosta juuri mitää tiänny, mutta nyt tiärän sen mitä pitääki ja eioo sitte aiva yksinkertaasta sekää. Yksinkertaaselle ihimiselle. Mutta palaan asiaan tai sitte en. Vamo oli alustavasti kysyny serkkuaan Pongia kuskiksi ja maharollisesti mentääs sen autolla ja mä lupasin kustantaa naftat! Pong on yks parhaita kuskeja joita täs maas on ja hallittoo liikenteen lukemisen niinku pitääki ja osaa liikkua Bangkokiski ku kotonaan ja onhan se siälä asunukki vuasikymmenet ja suhannu siälä vaikka mihinä. Tääläku kaikki ei osaa sitä liikennettä lukia juuri kuinkaa mihinkää suuntahan, mutta tämän ksukin kans ei tartte jännittää yhtää, voi ottaa vaikka kuinka rennosti ja torkkua jos niikseen tuloo. Mutta oon yhtä huono nukkumahan autos ku lentokoneeski, eli jää siksi torkkumiseksi siinäki. Epä sillä, etteikö Rung olisi kans kohtuullinen kuski, muttaku sillä eioo sitä lisenssiä ja siinä voi matka katketa jos sattuu sellaanen ratsia kohoralle, jotta kaikilta kortti kattotahan. Tosi harvoon niitä etehen tuloo, yleensä niillon joku haku päällä ja ei kaikki aautoja sen kummemmin kattokkaa. Multa eioo kysytty korttia vissiin kertaakaa, tai kerran oon näyttäny suamalaasen kortin ja silloon poliisi veti kättä lippaan ja toivotti hyvää matkaa... mun pitääs hommata se paikallinen kortti uusiksi, se meni vanhaksi ja on jonnekki hävnnykki jo, mutta moon enemmän tälläänen kotonurkkien kuski ja ajelen vain täs lähellä, niinku eileen Lotukses johon on alle 10 km matkaa. Epä silti, ettenkö osaasi ajella tuala isoilla teilläki, liittymät on heleppoja ja sellaasia t-tisteyksiä ei oikiastaan oo ollenkaa, kaikki hoituu niitten liittymien kautta ja pitää vain olla tarkkana kun liittymästä palaa pääväylälle, jotta sopii rakohon ja vauhti on riittävä. Ja liittymät on hyvin merkitty, jotta jos vain tiätää mihinkä on menos, ei jouru karoksihin ja sittekki on tasaasin väliin sellaasia paikkoja johona voi teherä sen uukkarin, eli palata entiselle reitille. Joskus ne uukkarit on aiva omia liittymiään, ainaki lähempänä kaupunkipaikkoja, mutta yleensä ovat kaistojen väliis. Kun yhteen suuntaan on kolome kaistaa se sisäpuolinen on se josta voi teherä sen uukkarin, mutta vain mikäli son sallittu ja asiallisesti merkitty. Niinku esim. Suphanburiin ku mennään, pitää ensiksi ajaa ohi vaikka Lotuksesta ja sitte teherä se uukkari ja palata takaasin josta pääsöö sitte kauppoohin. Melekeen kaikki kaupat on jusihin sillä toisella pualella, eli kaupunkin pualella. Robinson (se sikakallis) kauimpana ja sitte Makro ja Lotus aika lähekkäin. Bg-C on sitte pikkuusen enemmän kaupunkihn päin, mutta isoo ostoshelevetti on seki. Mutta ei Suphanburis tuu niinkää useen käytyä, tuosta läheltä Lotuksesta saa mitä ei tuoretoriilta saa, niinku vaikka pesuaineet ja vastaavat. Aika hyvin tästä kylän kaupoostaki saa sen tärkeimmän, ettei läheskää aina tartte lähtiä mihinkää ja en kyllä aiva pikkuasian takia lähtisikkää. Tänään taitaa olla taas toripäivä, jotta sinne varmahan sitte iltapäivästä tuloo lähärettyä ja mikäettei, son tämä tiistai pikkuusen rauhallisempi toripäivä ja eioo niin palio myyjiäkää, mutta kaikkia saa mitä tarttoo. Jaa, mutta mullahan on jo bataattia ostettuna ja kermaaki jäi niistä valakosipuliperunoosta ja kaapis on makkaraa paketti... jotta josko niistä makkarabataattikotelo syntyys, sekahan keltasipulia ja vaikka porkkanaa niin tuloo hyvää syätävää moenksi kerraksi. Varsinki ku tiätän, ettei sitä juuri kukaa muutaku maistaa niin sitä mulle piisaa. Ja se makkara on hyvää, tais olla saksalaasen lihataloon tuotetta, mutta täälä valmistettua. Lisenssillä vissihinki ja Makrosta sen ostin kun Jarin kans siälä käytihin. Jotta siinähän onki iltapäivän askaresta tekaasta se kotelo ja uunittaa sitä toinenki tovi. Nyt kuuluu jotaki aiva niinku poksauteltaas jotaki tuos joen takana, mutta olisko jollaki jokku juhulat... mutta mitäne ny näin aamulla poksauttelis? Mistä näitä aina tiätää, saattaa olla, jotta joku on kuallu ja sille kuuluu sitte jonku kerran jotaki poksauttaa. Tällä kylällä ja tämän lähellä asuu palio iäkästä väkiä ja se kualema viaraaloo aika useen milloon mihinäki ja temppelin piipusta nousuu useen sankka savu. Soliki se krematoorio uusitte ja kun Tipin veljeä oltiin saattelemas tei havaannon, jotta oli sähkööstetty tai olisko toiminu osittain kaasullaki, mutta hiiliä ei enää poltettu ollenkaa, jotta se savu eioo niin sakia ku oli ennen. Savusta uliki mielees se, että risi- ja sokeriruokopeltojen polttaminen on kielletty, mutta sitä silti jatkuvasti tapahtuu, samoon poltetaan roskiaki aiva yleesesti ja siihen ei kukaa puutu kuinkaa. Mutta veikkaan pian puuttuvan, siksiki useen on iliman havaattu olevan jopa terveyrelle vaarallista muuallaki ku pääkaupunkin alueella ja sielähän son välillä aiva kelevotoonta. Mutta Isanin seurullaki oli jo havaattu tosi huonoja ilimanlaatuja, mutta tämä seutukunta eioo vielä sille lsitalle joutunu, mutta eioo kaukana senkää aika. Ei ainakaa jos tuolla mallilla jatkuu peli. Ja ei oikeen kukaa tunnu siitä piittaavan, mullekki vaimo vain tuhahteli kun koitin siitä puhua, ettei se sokeriruokon polttaminen ennen korjuuta oo ollenkaa tarpeen ja tehras jopa maksaa parempaa hintaa ku sitä eioo poltettu. En saanu asiaani läpi, mutta viälä tuloo senki aika. Stä piretähän täälä vissihin sellaasena asiana johon ei haluta puuttua ja jota ei haluta muutettavan, jotta kun on aina tehty näin niin teherähän jatkoski. Eikä eres se roskien polttaminen ja sen ilimaa huonontava saanu oikeen tulta allensa, eivät ymmärrä sitä, jotta sillon oikiasti vaikutus iliman laatuun. Ja kun maas on 70 milioonaa asukasta ei voi teherä niinku haluaa, pakko jossaki vaihees ottaa muitaki huomioon omas käyttäytymises ja muuttaaki sitä uurempaan suuntaan. No, siinä sitä ilimastoasiaa. Toivoosin niitten suamalaasten ilimastovouhkaajien tulevan tänne kattomahan, jtota kuinka täälä ilimastoa kohorellahan ja sitte voisivat täälä alottaa sen valistuksen ja parannuksen. Suomi ei omalla soallaan maailman ilimastoa paranna, sonku hyttysen kusi atlantis sen vaikutus. Noniin, se siitä ja varmasti palaan asiaan taas kun näen roskien tai peltojen palavan. Eilen viimeksi istuttiin tuos isolla terassilla ja kun rupes sitä mustaa satamaan, sanoon vaimolle, jotta taas on ilimastoa parannettu johonaki... sei sanonu mitää, rupes heti lakaasemahan sitä pois... Nyt kello lähentelöö jo kahareksaa ja mä innostuun nakuttelemahan oikeen huolella, joskus asiat vain tempaasoo mukanaan ja tarinaa pukkaa. Mutta halutessaan voi lukia harkkomalla tai jättää vaikka lukemattaki, kumpiki passaa mulle. Aika mukavasti onki ollu lukijoota, päivittäin parikisataa on jaksanu lueskella ja tiärän ainaki Arskan lukevan joka aamu kaffia juaressaan. Ehkä joku muuki teköö samoon, vaikka Vellu siälä karunvarrella? Joopa, mutta nyt eteenpäin niinku se mummo lumes.