menny taas niinku käsien välistä. Valakosipuliperunat sain aikaaseksi uuniin laittaa ja hyviä niistä tuliki. Laiskuus iski ja nakkasin siihen päälle vain nakkia enkä jaksanu erikseen makkaraa mitenkää kuumentaa. Hyvää oli näinki ja sitä jäi vielä huomiseksiki.
Ristikkohommia tullu tehtyä melekoosesti ja tuumattu monemmoosia tähärellisiäki asioota.
Mutta niistä sitte ku on niitten aika.
Nyt jo pimiä ollu toisenki tovin ja kohtahan se kello lähenöö seittemääki.
Sillikki tuli tälläkertaa mukaan ja oikeen matje-silliä ja pariki pakettia. Saatan tuonnempana keittää muutaman perunan ja tekaasta kunnon valakosoosin reilulla kananmunalla ja herkutella... ja aiva ittekseni saan sen teherä. Suolakalaa täälä ei juurikaa harrasteta, son tuola Isanin maakunnas johona ne kuulemma syää kaikki mitä ne kiinni saa... vaikka syää ne tääläki kaikki kalat mitä ne saa, mutta niitei koskaa suolata. Ne paistetaan tuoreena ja maustetaan sitte aiva toisin.
Perskules, mä toin mukanani sen ötökänkarkottimen, mutta nyt on ne lisäosat hukas, mukahan ne tuli, mutta en löyrä niitä mistää. Pitää orottaa vaimokultaa, son hyvä löytämään tavaroota. Täs huoneestos sen laatikon pitää olla, siinon se kaasusäiliö ja niitä lappuja siihen laitteen etuosaan. Niitä kyllä on, mutta se kaasuosa puuttuu, mutta niitä saattaa olla paikallises milioonakaupas, jotta pitänee ottaa se säiliö taskuun ja mennä ostoksille.
Illalla tuola terassiilla ei kykene olemaan, tuloo niin runsaasti kaikemmoosta ötökkää, ettei niitten kans pärjää huonostikkaa. Niistä spiraalista eioo mitää apua, savu menöö vain omahan henkehen ja rupiaa ottamaan pattiin.
No, ehkä seki laatikko löytyy kun rauhootun ja oikeen kunnolla tuumaan, jotta mihinä se vois olla... vaikka menin jo kaikki paikat läpi taskulyysän kans niin silti en sitä löynny.
No, hätä eioo tämän näköönen. Tiämmä.
Jatkan kumminki tästä iltaa ja sitte kohti lepoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti