Ja sitte

tuli tämä tiistaiehtoo tai ainaki sen alakupuali. Ja tuntuu resortin wifi olevan jumis jotenki, eioo toiminu muutamahan tuntihin. Tosin osa aijasta oltiin enemmän tai vähemmän unten mailla jottei mitää haittaa. Rannas ankara tohina ku tuolit summuut systeemit pitää raijata pois ja jokku haluaas viä istuskella...Son vissihinki kuutehen se aika ku non niinku maharollista pitää, ainaki moon niin ymmärtäny ku kerran niitten pitää olla pois ennen pimiän tuloa. Tuas uutisis tuloo justihin juttua siinä lauantakises pommiräjährykses kualleitten omaasten haastatteluuta. Näitten lasten isää justihin haastateltihin ja se kertoo veliensä lähteneen lasten kans ostoksille ja kuinollakkaa justihin siihen Big-C tavaratalohon johona se pommi sitte räjähti. Ne kualleet lapsoset oli 4 ja 6-vuatiahia. Ja tiätysti niinku siälä niin tääläki varsinki lapsosten kualema koskettaa ja lujaa. Turha on aina turhaa ja toivottavasti pommin asettajat saarahan vastuusehen teostaan. Ja meillä tarkootus tästä johonakivaihees suariutua tuonne pienen mtakanpäähän syämähän Mukataata. Jos enoo aiemmin selevittäny niin son sellaanen thaimaalaanen rilli johona samalla valamistuu keitto ja muut rillattavat. Ja nämä paikat on yleensä sellaasia jotta saat hakia niin palio rillattavaa ku sialu siätää. Siälon kaikki meren elävät ja samoon lihat, varsinki mun kestsuasikki possun maksa. Son sitte taivaallista ku se sopivasti rillatahan ja sitte saa siitä sen puikoolla napata ja käyttää sellaases rippikastikkehes ja vetäästä kitusihin. Aiva meinaa kuala jo ruvata valumahan ja tähän on laillamma näläkää kehitettyki ja siksiki päivällä syätihin vain riisikeitot ja tuas ehtoopäivällä pieni annos papaijasalaattia, ei eres kanaa otettu ku ajateltihin iltaa. Vaimo lupas maksaakki ruaat (100bht/nuppi) erellyttäen jotta otan omat juamat mukahan. Tokiki taas suastuun. Son paree teheräkki niin ja mitä sitä ny tuallaasesta rupiaa vänkäämähän. Minen ainakaa. Kyykys on liniat viäki ja ny rupes vaimo tälläytymähän ja se tarkoottaa sitä jotton sellaanen vartti aikaa lähtöhön. Mun ei tartte ku vetäästä paita päälle niinoon valamis ku melperi sotahan. Moon sentähän vanha partiolaanen ja siinä vyäshän oli solieski: Ole valmis! Sitä moon koittanu nourattaa ja pyrin kaikin voimin välttämähän sitä jotta mua pitääs muiren orottaa. Eikoo montaa kertaa päässy käymähän, jos eres kertaakaa. Vissihin tua muisti suajeloo mu ny justihin. Ja mä suajelen teitä maharollisia lukioota lopettamalla tämän ja siirtyä vaikka kiriallisuuren parihin. Hua-hinistä yhyrestä kioskista löysin suamen kiälellä rekkarin ja sitoon tuas alootellu. Siäloli muutoon myynnis jostaki kiriastosta poistettuja kirioja. Suamenkiälisiä ei ollu ku muutama opus, mutta tuata en ollu ennemmin lukenu. Hinta oli reilut kaks euroa ja sisäsivulla oli kirppishinta ja soli euro. Vähä niinku mustalaasten pisnestä. Myyrähän pienellä voitolla. No, son kysynnän ja tarionnan laki tääläki ja moon kovaa tyytyväänen ostokseheni. Sinuhea viä toinen osa lataamatta, mutta vaihteeksi mukava oikeen lukiakki. Moon aina ollu kova lukemahan ja olin varmahan Jurvan kiriastoski laihnaajana jo ennen koulun aloottamistaki. Liimakan Arvo oli kiriastonhoitajana ja muisti kaikkien laihnaajanumerot ulukoa. Mulloli 1421 ja käytin kiriastoa ahkerasti ja Arvo aina jemmas mulle sellaasia kirioja joita tiäsi mun tykkäävän. Tuli luettua kaikki tartsanit ja muut seikkaalukiriat. Oliskohan läksyt jääny pikkuusen vähemmälle? Mutta näihin tunnelmiin.