ristus

ku piti taas vetää ittensä aiva piukialle tuala Mukataa-paikas. Olihan taas rillattavaa. Kasviksia monemmoosia, samoon mereneläviä ja tiätysti lihoja! Ja sitä mainittua maksaa. Istuttihin kyllä pitkä tovi siä, mutta vaikka kuinka yritti syärä rauhallisesti täyttyy se isoompiki säkki silläki tyylillä. Ja viä peräruaaksi aiva loistavia tuarehia herelmiä. Oli ananasta, mangoa, meloonia ja vaikka mitä. Ja siinä vaihees oli jo täynnä ku tynnyrintappi. Mutta nuan vain selevittihin siältäki ja fillarootihin takaasin. Toki paarin kautta johona pikkuusen sai naurattaa flikkoja puhumalla niille suamia. Aiva niinku nolis ruvennu pääsemähän träille, kovaa niitä ainaki nauratti. No, siinä otettihin muutama rinkki kumpaanenki ja sitte sopuusasti taas lähärettihin yhtä turvallisesti polokemahan resorttia kohori. Ja hyväs järiestykses mankelootihin tänne ja nyon vaimo jo kattomas elokuvaa jota pitiki tulla kattomahan. Eikä mulla mikää jääny siä paaris kesken, hyvin jourin lähtemähän. kelloki melekeen jo yhyreksän. Aamulla ei tarttekkaa töihin (rannalle) ku on se tualitoon päivä, mutta ajattelin lähteväni tekemään sen koko rannan kävelyn johonka menöö se sama aika jonka oon ruukannu rannalla maata. Ei muutaku uikkarit vain jalakahan ja rannalle. Siinon mukava kävellä siinä kohoras jota meri huuteloo, ei upota niinkää. Ennen kävelyä toki seiskalta kaffit ja joku pianoonen suupala, niinku tänäänki. Mutta ei täältä ny tämän kummempia ja ku ei sen suurempia aivopiaruja oo tuloollansa niin voi olla paree lopetella näihin tunnelmiin. Ei kuviin kunnen oo kumminkaa opetellu niitä laittamahan. Enkä taira viittiäkkää. Jott aötysiä kaikille joilla sellaanen alakaa käsis olemahan ja niillekki joilla son eres.