maanantai 10. helmikuuta 2014

päivitystä takaperoosena

Tais olla muutamaki päivä jottei tullu kunnolla eres naamakiriaa aukaastua. Oli meinaan matkapäivä ja matkustettihin minivan-busseilla ensiksi Jomptienilta Bangkokkiin ja sitte siä vaihto ja toisella Samchukkiin. Kotona olitiin vasta iltapäivällä ja ei ollu yhteyksiä naapurikaupalla. Mutta mennäämpäs takaasin hetkeksi Pattayalle. Maanantaina ku sinne mentihin niin olin jo ittekseni (omasta ja vaimonki pualesta) päättäny jottoli viimmeenen yskäänen yä meirän perhekunnas, ku ei meinannu kunnolla saara nukuttua ku piti köhiä ja kurkkua kutitti niin juukelisti. Noh, onneksi on tuo matkavakuutuspuoli kunnos ja kaverilta saadun hyvän vinkin perusteella suoriuruumma Bangkok Pattaya Hospitaaliin joa ei ookkaa mikää pienoonen sairaala. Yksityynen tokiki ja niinku jäliempänä palaiastuu ei mikää halapakaa. No, siitä sitte vain ilimoottautumahan ja antamahan taurista kuvaa ja näyttämällä tiätysti asiaankuuluvia rokumenttia niinku vakuutuskorttia ja passia.ja aika riuskasti homma liarahti etiäppäin ja tuotapikaa oltiinki jo lääkärin vastaanotolla ja lääkäri puhuuki aiva ensiluakkaasta enklantia, jotta sai oikeen ittekki pistää parastaan jotta osas oikeen tilanteen kuvata. Sitte viä ottamahn rintakuva iliman päätä. Ja kaikki toimenpiteet molemmista. Jo kuuntelemalla lääkäri totes mulla olevan selevääki selevemmin keuhkoputken tulehrus elikkäs bronkiitti. Tip sai lempiämmän lausunnon. Jo ennen kuvan ottoa lääkäri antoo kaks vaihtoehtoa, joko jäärä yäksi sairaalaan saamaan asianmukaasta lääkitystä tai lähtiä hotelliin omien lääkkeitten turvin. Otettu röntkenkuva näytti kumminki keuhkojen olevan asianmukaases kunnos, eli tulehrus oli putkes. Siinä jo kuvia orottaes alootettiin lääkitys maskin avulla ja puolisen tuntia siinä hengittelin sitä lääkehöyryä ja pikkuhiliaa alakoo henkityski kulukia niinku sen pitää kulukiakki. Ja siinä samalla kerkisin tuumata lääkärin antamia vaihtoehtoja ja uurestaan ku raatattihin tämän varsin sievän ja viehättävän lääkärin kans niin päätin jäärä yäksi paremmalla lääkitykselle. Siitä eteenpäin kulietus tapahtuuki pyärätualilla, aivaku amerikkalaasis elokuvis. Pyärätualilla osastolle johona oli yksityyshuane valamiiksi laitettuna ja oliki hiano huane! Kylypyhuane oli melekeen saman kokoonen ku suames ptilashuane ja huaneen pualella oli soffat sun muut. Ja oli siinä vaihees jo selevää, jotta vaimo voi yöpyä samas tilas jos haluaa ja tottahan tua halus. Jottei ollu olosuhtees mitää valittamista ja lääkityski alakoo vaikuttamahan ainavain paremmin ja samoona settuu muukki arvot niille kuuluville paikoolle. Tottahan son niin kovaa rynkytystä päiväkasuia kestävä jatkuva yskiminen. Hermoohinki se meinas jo ottaa. Ja hoitajat oli mukavia ja nättiä ku lootuksenkukat. Yks mittas kuumeen ja verenpaineen, yks kiikutti lääkitysta ja yks kyseli jotta mitä herra haluaas einehtiä. Oikeen listalta sai valita ja kovaa flikkoja nauratti ku sanoon jotten syäkkää mitää lankkäriruakaa. Thairuakaa vain ja äkkiä. Ja tosiaan huane oli muistaakseni 14. kerrokses ja näköalat aiva huimaavat yhyrelle Pattayan liikennöörymmälle karulle. Muttei melu kuulunu yhtää ja oli muutenki rauhallista. Hoitajat tuli vain kelloa soittamalla paikalle tai tuamalla sovittuun aikaan sitä maskilääkitystä tai muuta tähärellistä. Ehtoolla kymmenen jäläkehen ei mitannu enää mitää, kerran vain yän aikana se maski tuatihin ja sen siitä hengittelin ja jatkoon unosia. Aamulla normaalit rutiinit mittauksineen kaikkineen ja loistava aamupala tarjolle. Tilattuna aiva loistavaa riisikeittoa ja hedelmiä. Niillä ajattelin päriääväni lounaalle asti. Lääkäriki siinä kävääsi ja sanoo jotta saan hänen puolestaan lähtiä poiski, muttei hanttihinkaa paa vaikka vielä toiseksi yäksi jäisin. Sanoon jotta ymmärrän hyvin,e ttei hanttihin paa ku kuulin vuarokausihinnan ja soli ensimmääseltä päivältä 30000bht ja seuraavilta 25000bht. Jotta tuloo siinä hoirolle hintaaki. Vakuutuspaperikki siinä saatihin pienellä hoputuksella kuntohon. Ei se mainostuksesta hualimatta riitäkkää jotta sitä korttia tiskillä vilauttaa, sairaalan pitää saara viä erityyynen vahavistus tai maksusitoumuksestako siinä puhuttihin. Mutta se toki sitte tuli sieltä ja sain tarvittavat lääkkeet mukaani ja täsmälliset ohojeet niitten käyttöön. Ja lääkäri tuli itte nämä ohojeet antohon oikeen asiakseni. Ja kävis iinä pyärähtämäs suamalaanenki virkaalia jokoli sairaalan palavelukses auttamas ulukomaalaasia tulukkaukses ja muis asioos. Oli nähäny listoolta jotta osastolla suamalaanen ja tuli vain morienstamahan pikaasesti. Sitte vain kirioottauruttihin paikasta pihalle ja pian oliki Tipin serkku hakemas meitä piänimuatoosiin juhuliin. Oikiastaan en ollu milläälailla juhulaviilikses, mutta niin vain mentihin ja jokunen tunti siinä istahrettihin ja syätihin ja pikkuusen juatihinki. Lääkäri ku ei sitä kiältäny. Päivät siinä vain meni lomaalles ja turistina olles. Ostoksilla käytihin ja toimitettihin muka tähärellisäki asioota niinku puhelinten hualtoa ja muuta vastaavaa. Pattayalta ku löytyy kaikki mitä voi kuvitella tarttevansa. Ja vähä viä senki jäläkehen. Yhtenä päivänä käytihin kaverin kans saunomas ja löylyt aiva kelevolliset ja kysees oli se miesten sauna jostoon tainnu mainitakki, ettei siitä sen enempää. Lavataksit kulietti paikasta toiseen ja halavalla. Yks suunta 20bht ja se eioo yhtää mitää. Viimmestä erellisenä päivänä oltihin Tipin serkun luana oikeen yätä ja kävimmä syämäs sellaases rantapaikas jossa kalastusveneet toimittaa tuoretta tavaraa jatkuvasti. Oomma enneki käynehet samas paikas ja ruaka oli justihin niin hyvää ku ennenki ja sitä kannettihin pöytähän aiva riittävästi. Ja turha kai mainita, notttei juamakaa päässy loppumahan. Aina ku lasi vajeni niin tarioolia tuli sekoottamahan uuren kupillisen. Vähä vain tämän serkun Tanskalaasen aviomiehen kans moitittihin jotta flikat teki kovaa miatoja paukkuja ja piti itte lorauttaa pikkuusen lisää rommia... Ja aika mones paikas keriittihin käyrä syämäs ja kertaakaa ei tullu miälehen jottei ruaka olisi ollu hyvää ja se ei olisi maistunu. Kerran vissihin syätihin pauliksi sellaanen club-sandwitc joka vissihin lasketahan länkkäriruakihin, mutta otimma sen niinku välipalana. Ja pualiksi. Eikä tuas matkaskaa mitää moittimista oo, se on vain tehtävä jos kerran johonki lähtöö. Tilaa niin sutoos eioo liikaa, mutta kohtuullisesti kumminki ja kerran aianki pysähryttihin jotta pääsi vessahan ja ostamahan juamista. Yks kummallisuus oli kumminki eileen. Söimmä täsmälleensä samammooset ruaat koko päivän ja ehtoolla ku söimmä täälä niinku päivällistä niin kumpiki tuumattihin, jottei oikeen oo näläkäkää. Oli jotenki sellaanen kummallinen tunne vattas. Noh, menin siitä pikkuhiliaa makuulle lueskelemaan ja jokusen aijan päästä oliki rynnättävä vessahan ku kaikki tuli pihalle. Ja äkkiä! Ja ei menny pitkääkää ku vaimo tuli kans asettautuakseen levolle yhteesehen aviovuateeseemma ja joutuu suarittamahan samammoosen tyhyjennyksen. Selitystä emme asialle löytäneet oikeen minkäämoosta, mutta pakko meirän on ollu saara pöpö jostaki iltapäivän aikana. Bangkokis syätihin nuudelisoppaa ja välipysäkillä vain Magnum-jäätelöt. Mutta ei ollu olos mitää moittimista aamulla ja jo tuas tuli riisikeitto vetäästyä. Tutkimattomia ovat herranki tiet joskus. Ja nyssitte vain kotoosia askareita täs markilla, kasvimaan hoitoa ja kastelua. Vaimo kökkähommis maissipellolla. Mulla täs tämä huusholli valavottavana, että kiirustaki meinaa pitää. Siirryyn tähän hyvimajaan nakuttelemaan, jotta näen valavottavan alueen paremmin. Pian voiski pistäytyä kaupalla, josko nettiki toimiis. Eileen ei teheny merkkiäkää. Poliittisesta tilanteesta mulleioo oikiastaan mitää asanottavaa, mun käsityksen mukahan vaalit menis uusiksi. Mutten oo asiaa seurannu eikä mulle kukaa oo siitä mitää maininnu. Ei kait täs ny tämän kummempia. Päätän täältä tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti