lauantai 15. helmikuuta 2014

jotta joo

Lauantaitorilla taas käyty ja ihimettelyt samansuuntaaset ku ennenki. Jotta kovaa on tuoretta tavaraa niin lihoos ku kasviksiski, mutta ihimettelyä aiheuttaa se kuinka ihimiset plaraa lihoja omin käsin ja eivät läheskää aina ota sitä jota plaraavat. Vaimolle oon koittanu opettaa, mutta mikäs hykieenikko mä täälä olisin. Riittää ku ihimettelen ja täälä sitä joillekki sitte siunaalen. Kaikki tämä ruaka tosiaan kypsennetähän, niin liha ku kalaki. Raakaa kalaa täälei syäräkkää, oli tuala joku sushikauppias mutta hiliaastaki näytti kojulla olevan. Minen siitä oikeen välitä. Maistanu toki oon, muttei vain satu mun suuhun ja silloon eioo pakko jonsei halua. Eihän? Siinäpä tämän päivän tapahtumat oliki. Jaa, mutta meenkö laiskan kirioohin jos luettelen töitäni? Tai puhutahan yksikös. Otin ja tein sellaasen urotyän jotta puhuristin meirän kammarin tuulettimen. Son sellaanen seinämalli ja oon jo vuasia hualehtinu sen puhuristuksesta ja ei nykkää vaimon tarvinnu montaakaa päivää siitä muistuttaa ku jo otin tyänalle. Pitääkö siitä niin useen huamauttaa? No, tuuletin seinältä pois ja osat irti ja hualellinen pesu astianpesuaineella, huuhtelu ja kuivatus. Ja sitte takaperooses järiestykses osat takaasin ja tuuletin takaasin seinälle. Ja johan oli paremmat tuuletukset! Siis siältä seinältä. Minen juurikaa tuulettanu vaikka hikiki meinas tulla. Ja tuliki. Sitte palakittinki itteni raikkaalla juamalla. Soli kuulkaa inkivääriolutta jottettä ihimettele jotta joko se nyttaas klottaa oluella. Jos joku on juanu mainittua tuatetta niin siinon mun makuhun juama! Suames siton vain kovaa harvoos paikoos ja tahtoo olla tyyristäki, mutta täälei. Sos sellaanen sopivan kirpiä ja raikas juama tuallaasen urakan päälle. Ja ny sitte pian alaatahan viättää lauantakiehtoota perinteesellä tavalla hakemalla halukkaille (vaimon pikkuvelielle) olutta ja ittelle sooraa tuan viskiksi mainitun kyytipoijaksi ja sitte istahretahan tuahon terassille ja orotellahan ku naiset passaa ruakia pöytähän. Kyllä mun kuulkaa kelepaa. Mutta maksan sitte siä kotomaas takaasin ja pirän tuata vaimoa ku kukkaa kämmenellä ja passaan yätäpäivää kaikin tavoon. Makkaraaki paistan joskus yhyreksänki jäläkehen ehtoolla. Saatika muuta. Muttei tuu herkäs tilas tehtyä liikaa paliastuksia koitan pukata tämän turhuuren tuanne muitten joukkohon ja tosiaan asettua asiaankuuluviin hommiin. Joten täältä tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti