maanantai 24. helmikuuta 2014

taas on

päivä kulahtanu tyhyjää värkätes. Mutta niinhän sitä lomaa ruukatahanki viättää. aamun aurinkosession jäläkehen mentihin alaha ja syätihin hyvät riisikeitot kalalla. Ja oli kuulkaa sitte hyvää! Sitte siitä polokumasiina alle ja toisehenpäähän kylää johona on niitä luksushotellia joihin meilleioo mitää asiaa. Siälä aiva pääs oli yks hotelli tyhyjilläänsä ja oli isoo pytinki. Kahares osas ja neliäas kerrokses ja ei näyttäny kovaa vanahaltakaa, muttoli vissihin joltaki rahat loppunu tai pankki pannu lapun luukulle.Pihamaita näytti joku pitävän kunnos, josko vaikka joku joskus jatkaas hotellinpitoa. Ja toisaalta aikalailla lähelle rakennetahan uutta, isompaaki systeemiä. Ihimetellä passaa tuataki. Ja matkan varrella toinen toistaansa isompia ja komiampia taloja, aiva yksityyskäytös varmahanki. Yhyrenki luksushotellin katolle oli rakennettu aiva niinku omakotitaloo ja olipoka komia, melekeen ku temppeli. Jotta kaikemmoosta sitä näköö ku katteloo ja saa ihimetelläkki kaikemmoosta. Sitte ajeltihin takaasinpäin ja käytihin yhyres tutus paaris pelaamas vähä pilijartia, paari on osittain suamalaanen vaikka thaimaalaanen rouva oliki lähteny suameen ja jättäny paarinpiron muille. Vissihin lopettaa koko paarin jonsei palaja suamesta. Miästä enoo koskaa tavannukkaa, asuu kuulemma johonaki Lohjalla tai siäläpäin. Siinä sitte pelaaltihin muutama kiarros ja taas vaimo keksii uusia sääntöjä… Thaimaalaaset on kovia kehittämähän uusia sääntöjä milloon mihinki. Mä tiätysti suastuun kaikkihin. Vaikka voitinki melekeen jokaasen pelin. Eihän nämä täälä oikiasti osaa pelata, tuurilla saattavat joskus voittaa. Ja moon sentähän joskus oikiastikki osannu pelata ja pelannu palioki. Ja ku täälä vain tarpeeksi pelaa niin alakaa pelisilimä löytyä ja pallot menöö joutuusastikki pussiihin. mutta tämon tälläästä hupia vain ja voitaas seuraavaksi mennä alakertahan pelaamahan vaikka korttia. Oon vaimolle opettanu muutamia peliä ja son kovaa innostunu niistä, varsinki ku pannahan piäni rahapanos peliin. Thaikut on niin pelihimoosia ja niillon monia rahapeliä joita pelaavat. Suurin osa laittomia, taitaa tuo lotto olla ainoa laillinen. Tai son oikiastaan tavallaan niinku raha-arpa tai vastaava. Arvonnan kylykiääsenä pelaavat varjo-lottoa samoolla numeroolla. Ens löörtaakkina taas ja siksiki mennähän takaasin kotio jotta vaimo saa hoirella lähisukulaasten peliasioota. Kyllä moonki kovaa suastuvaanen, mutta mikäs son olles. Ja tottahan tämä alakaa jo ittiäänkii jollakitapaa puuruttamahan ja onhan täs viä aikaa keksiä jotaki menemistä tai tekemistä. Oliki tuas jo puhetta jotta mentääsihin yhyres naapurien kans yhtehen pyhinvaelluspaikkahan johona mollahan joitaki vuasia sitte käytyki. Chantanaburi oli musitaakseni paikka ja sinne ylähämeno oliki aikamoonen ohojelmanumero ku sinne mentihin monella ajoneuvolla. Auto oli kaikki sellaasia isoja maastoautoja jois oli isoommat renkahan ja moottorikki ja nousu oli aikamoosta ja sinne ei ajanukkaa muutaku nämä mainitut autot. Olivat rariolla toisihinsa yhteyres ja osasivat näin varoa toisiansa. Vauhti oli kova ja nousu jyrkkää. Ainaki kolomes eri kyyris piti olla ennenku oltihin huipulla josta viä hyvämmoonen kävely sinne pyhälle kivelle. Ja sitte samalla tyylillä alahappäin. Toki välillä oli kaikemmoosta paikkaa josta sai ruakaa ja jotaki juamaaki. Ei kaliaa eikä viinaa kumminkaa. Son kumminki pyhä asia buddhalaasille. Jotta sinne menemisestä oli puhetta tänään ja se voiski olla passeli päätös reissulle. Kuulemma suames on jo melekeen kevät, jännitettäväksi vain jää jotta tulooko se takatalavi viä? Viime vuanna tuli viä mun paluun jäläkehen lunta ja aikamoosia pakkaasiaki viä maalliskuun loppupualella. Seki jää nähtäväksi. Oliskohan täs täksikertaa? Vissihin kuei mitää tuu miälehen. Sitte täältä tuanne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti