Jurva

ja vaunusesonki sitte taputeltu ja kohtuullisella tuloksella. Paremminki on menny monta kertaa, mutta ei tuo aiva huonoompiakaa tuloksia ollu. kello eioo viälä neliääkää ku ollahan kotona ja pian kaikki jäläkeesaskareekki tehty. Tipi viälä tiskaaloo astioota. Tänään sitte sesonkin päättäjääset oman henkilökunnan kesken.

kimarasta tarttuu uus tuttavuus ja son tua Karhun Lakuportteri. Aiva kelevollinen juama, mutta Laitilan vastaava on paree, onneksi otin sitäki muutaman pullon. Ja makkarat menee rilliin, uuniin tälläkertaa ja niinku pikkuusen taisin veikatakki, laiskuus voitti sen pihalla rillaamisen. piisas ku päivän oli tuala aikalailla viiliäs lasikuitukopis. Alakaa nämä kelikki olla jo sitä luakkaa, jottei tuala oleminen oo mistää kotoosin. Son paremminki parempien kelien hommia tua vaunumyynti. kesällä son jopa kivaaki, enkä mä sitä muutoon tekisikkää. Mutta nyssitte rupian laittelemahan makkaroota uunikuntohon (ja onki kova homma...) ja asettelen vaikka vaimolle yllätyksenä tulevan pöytäkuusen olkkariin... Eikös nyt oo se pikkujoulu? Vai mikä atventti solikaa... niinku havaatetta, enoo kovin hyvä nuas kirkollisis päivis ja en sitä yhtää harmittelekkaa. Mulle kaikki päivät on samammoosia. Ainaki kutakuinki. Mutta nyt kiitellähän lukijoota kärsivällisyyrestä ja toivotahan kaikille hyvää löörtaakin jatkoa. Palaan asiaan jos palaan.