nyt tais tulla

ennätys lukijootten määräs. 525 näyttää laskuri ja eioo viälä vaihtanu päivää... No, pikkuusen muistutin joillaki paikoolla plokin olemassaolosta ja se aina pikkuusen friskaa, mutta jotta näin palio oli aika yllätys kun äsköön sitä kattoon. Se pikkuusen helepotti eileen aikaansaatua vitutusta sen DonChedin suhteen, jotta toimii oikialla lailla siinäkimiäles. Nyt vielä akffia niin saarahan tämä päivä kunnolla alootettua.

Ja olihan se pikkukeitin tiputellu sen mukillisen, son kätevä tuollaanen kestosuaratin, varsinki kun sen muistaa tyhjätä ja huuhrella heti käytön jäläkeen. Mullon kyllä suaratinpussiaki vaikka kuinka, mutta tuo on aika kätevä. Vanhan suamesta tuarun keittimen annoonki kaverille Cha-amiin ja oliki hyvä, koska silloli justihin pikkuusen vauriootunu keitin. No, pieni katsaus aamuun, Paulla taitaa olla vaatehuoltoon kohoristettu opetus menos, kun sitä vanhemman teinarin piipitystä on täs aamuusin kuulunu, vissihin silitys on opetuksen aiheena ja jotenkin sellaasen johtopäätöksen tein tuos keittiös piipahrellessani. No, viimehetkellä alakaa seki opetus, pian enää kuukausi aikaa. Mulla onki ens viikon alakupualella reissu Immigrationin toimistoon Suphanburin liepeille, leimaa haettava lisää vaikka viisumia on vaikka kunka pitkällä. Antavat maahantulles vain sen 90 päivää ja sitte on (toki maksullinen) haettava lisää. Mutta muistaakseni oon siitä jo avautunukki, jotta ei siitä sen enempää. Täälä pitää olla kovat prosetuurit jos meinaa saara jatkuvan viisumin ja siltiki pitää niitä leimoja hakia, kansalaisuutta voi hakia sitteku puhut ja kiriootat paikallista kiältä. Tpillä on nyt toistaiseksi voimas oleva viisumi joka tarkoottaa sitä, jotta presitentin vaalit on vissihin niitä johona ei saa äänestää, muis sitte melekeen vissihin saaki. Jotta siinä ero kansalaisuuteen. Suomeski pitää osata puhua ja kirioottaa, mutta nykyään näytetään annettavan kansalisuuksia kuinka sattuu. Vesa Keskisen brassivaimollekki on vissihin ostettu kansalaisuus ja veikkaan, ettei juurikaa puhu suamia. No, mutta se siitä ja siihen liittyvästä. Sevverran tuo illallinen vitutusreissu vaikutti, jotta uinahtelin melekeen puali seittemähän ja taas yllätyksekseni torkahrin viälä sen jäläkeen ku vessas kävääsin pikkuusen ennen viittä. Näyttää se huilaalu joskus olevan paikallaan, kerkesin oikeen untaki nähärä, mutta niinku yleensä se jää epäseleväksi mitä, jotta muistaa vain unta nähäneensä. Harvoon niitä muistaakaa, joskus joitaki hälävähryksiä. Joskus muistan nähäneeni unta Kyproksen ajoista, enkä mitää painajaasia, aiva arkista touhuulua ja sellaasta. Kait se alitajunnas kumminki kulukoo mukana, olihan se kumminki nuarelle melekoonen kokemus parikymppisenä. Ja mukavia muistoja sieltä jäi vaikka ikäviäki tapahtumia kerkis vuaren aikana tapahtua. Pari kaveria päätti itte päivänsä ja niistä jäläkimmääsen tapasin justihin ennenku se tapahtuu. Mutta antaa ny ikävien asiootten olla. Torstaita on alootettu ja tairan ottaa pakkasesta hernaria vaikka lounaaksi, se ei täs huonelämmöskää kauaa kestä sulaa ja varsinki jos pistän sen tuohon pikkuterassille. Pihalla on varmahan kumminki jo ainaki 20 astetta. Aika kova tuuli on ollu parina päivänä ja eilisellä reissulla lavalla matkaavat pistivät kunnolla vaatetta päällensä ja silti valittivat kylymyyttä... mutta niin täälä aina kattelevat jo llasta pitkähihaasta ja ihimettelevät ku minen tee mitää asian suhteen ja aamullaki saatan juara kaffia etuterassilla pelekis pokseriis... ei mulla ookkaa pitkähihaasta muutaku se paita joka oli päällä ku tultihin ja sitte on verkkarihousut samalta tapahtumalta. Muutoon vain sortsityyppistä ja teepaitaa ja muutama hihatoon. Aika suppialla vaatevalikoomalla täälä tuloo toimehen, tällä reissulla oon vissihin ostanu muutamat sortsit ja teepaitoja ja poksereitaki on tullu muutamat ostettua. Jotta olisko niihin menny se parikymppiä euroos. Ja onhan mulla tuala viä lisäksi pannarivärkkiäki, jotta saatan ottaa ja tekaasta pannarin hernarin jatkoksi tai muutoon vain syätäväksi, nimitttäin mansikkahilloaki löytyy ja samoon sitä purkista truutattavaa kermavaahtoa. Jotta halutessani voin vaikka kuinkaki perinteesen torstain viättää, mutta kattotahan kuinka sen kans käy. Nimittäin se paikka jossa käyrähän sitä PadThaita on ollu jonku aikaa kiinni, paikan isäntä on kuallu ja siksi paikka kiinni, mutta epäselevää on, jotta koska aukaasevat. Saattaa siinä jokunen päivä mennä, yleensä vainajalle piretähän kokona kolomisen päivää jäähyvääsiä ja sitte neliäntenä tuhkatahan ja käsittääkseni se tuhkaus tapahtuu täs meirän lähellä olevas temppelis jossa oon vain kerran koko seremonian ollu kattomas. Tämä kyseenen perhe asustaa jonku kilometrin pääs, mutta veikkaan, ettei niillä nurkilla temppeliä saatika krematooriota oo. Ja voisko sitä krematoorioksi oikeen sanoakkaa, olisko paremminki vain polttouuni. Vainaja asetetahan arkus (arkku tosi kevyttä rakennetta) hiilien päälle ja sitte suntio vielä kaateloo reilusti sytytysainetta ja työntää vaunun uuniin, sytyttää ja sulukoo samantiän oven ja ei aikaakaa kun korkiasta piipusta alakaa savu nousta. Hautausmaata ei näillä seuruulla juurikaa oo, enoo ainakaa sellaasia sattunu näitten vuasien aikana näkemähän, mutta Bangkokin liäpeillä sitte jo onki ja usiamman uskontokunnan alueitaki. Thaimaassa kun uskontokuntia piisaa vaikka kuinka, mutta niistä saa sitä tiatoa Wikiperian sivuulta, jotta en viäkää rupia sitä tänne kopioomahan. Eilisellä ajelulla kattelinki, jotta matkan varrella oli muutamia juhulapaikkoja ja ne johona oli vain valakoosia valoja oli niitä kualinpaikkoja ja sitte ku oli kiriavaa oli joko häitä tai vastaavia. Mutta tällä kylällä kualeman kuuloo heti anivarahin kun musiikki pärähtää kaiuttimista ja son sellaasta venyvää sorttia ja sitte välillä tuloo sellaasta puhetta ja siitä voi hyvinki päätellä tapahtunutta. Hääjuhulien aikahan sitte musiikki on aiva toisemmoosta ja volyymikki aiva tapis, jotta ihimetellä pitää niitten paikallaoliootten korvien ja kuulon kestoa. Noniin, nyt mennähän jo pauli kahareksaa kohori ja on pian puuron aika. JK. 530 oli se lopullinen lukijamäärä eiliselt.