pikkuusen

saattaa tämä kuukausi jäärä joulukuusta, mutta aika liki menöö kumminki. Nyt päätin tuon tv-session ja Yellowstone jäi kesken, oikeen mukavaa kattottavaa kun karjatilalliset takkuaa reservaatin kans. Jotta rotuasiaa täski laillansa.

aamupalaksi tein puuron ja tälläkertaa veteen ja siihen sitte sämpylä jonka päällä voita ja juustoa, niitä sentähän vielä löytyy. Sitte alootinki televison kattelun, ensiksi oli TheCalling- sariaa ja sitte vaihroon Yellowstoneen joka onki sitte tosi mukavaa kattottavaa.

mutta toki kerkesin siinä käyrä aamupualesta lenkilläki ja tuuli oli pikkuusen niinku hetyny, sen panin merkille. Iltapävän lenkillä kuvasin sen ehkä parhaan tyhjillään olevan talon jonka joku Tipin tuttu omistaa, jotta jos herää kiinnostusta niin voirahan auttaa moneski asias.

talo aiva ok-kuntoonen ja siiton mukavat maisemat poispäin, siinä saattaa pohojalaasenki silimä levätä kunhan raivaas pikkuusen pusikkoa pois erestä. Ja onhan näitä tälläki kylällä tyhjänä, mutta tämon parhaasta ja nuaremmasta päästä, en niitä röttelöötä vitti kuvatakkaa jokkon ollu jo toistakymmentä vuatta tyhyjänä ja rapstuneet kutakuinki kaarettavahan kuntohon. Veikkaasin tuon lähtevän alle milioonan bathin, eli uskoosin hinnan jäävän 20-25 tuhanteen euroon. Mutta jos on kiinnostusta, voirahan asiaa kysellä. Tätä meiltä tuohon on alle kilometri matkaa, jotta eioo kaukana ja siinä eioo aiva viäres naapuria, toisella pualella ei ketää ja tuskin tuonne kukaa rakentaakkaa. Ja illallisen aikaki tuli ja pyynnöstä Pau teki nuata kanan koipia leivitettynä ja johan oli maullaan, lisäksi teki vielä kanaa bambulla ja soli kans oikeen hyvää. Se mainittu kankiavaan ei sitte sisällä kumminkaa bambua, pitää sisällään muita vihanneksia. KhanghiaWan on eineen oikia nimi, mutta sohojolas puhutahan vain kankiavaanista... Jotta näin on päivä illas ja Tipiki sai suihkuteltua oikeen kelevollisesti ja lämpöösellä vetellä, son useen kyseenalaasta näin illasta, aika useen eioo vettä juurikaa illasta tullu. Siksi mä käynki aina iltapäivän lenkin jäläkeen ja silloon on harvoon, ettei vettä tuu ja silloon on otettava kohtuullisen raikas napposuihku. Mutta seki onnistuu kyllä, täälon pakko kyetä soveltamahan ja tultava näillä toimeen. Joskus saattaa olla koko päivänki sähköt pois ja silloon eioo oikeen mukavaa, ei pelaa mikää, mutta ruakaa pystyy tekemähän,s eku teherähän pääsääntöösesti kaasulla, mitäny mä käytän sähkölevyä. Sitäki oon käyttäny vain kerran kun hernaria kypsyttelin, muuten oon kaikki paistamiset pasitellu kaasulla ja ostin vielä uuren wokkipannunki ja siihen puisen kauhan jolla toivottavasti pannu kestää prempähän kelevollisena. Nyt mennähän jo kovaa vauhtia seittemää kohti ja vois pikkuhiliaa pistää iltatoimet käyntihin, niitä ei juurikaa oo, hampaitten pesu ja pienet lääkinnällsiet toimenpiteet, jotta niihin ei mee ku se kuuluusa punaanen minuutti tai pari. Mutta aamulla sitte nähärähän, jotta kunka liki joulukuuta tammikuu pääsöö, saattaa jopa mennä aika likiki, riippuu tämän päivän lukijamäärästä, valtaosa lukioosta on kumminki euroopasta ja sohojolasta, mutta siälä mennähän vasta iltapäivää j amoni saattaa lukia vasta työpäivän jäläkeen. Harva kykenöö työpaikallaan nettiä plaraamahan ja eioo kovin suatavaa sen kännykänkää jatkuva tuijotteleminen. Pauta on kovaa asiasta koitettu valamentaa, jotta kännykkä on paree jättää taukohuoneeseen ja käyttää vain taukojen aikana, pomot ei siitä tykkää jos sitä teköö työaikana, silloon pitää teherä töitä ja tauot on sitte osaltaan sitä omaa aikaa. Mutta veikkaan senki Paun oppivan, opeteltavia asioota kun on palio muitaki, mutta son kumminki kohtuullisen nälli likka, ainaki kun sille teherähän asiat seleviksi. Ja tänään sain tiatooni, jotta tuala piänes kalastajakyläski oli pantu merkille tämä kohtuullisen viiliä ajankohta, siälä naamatuttu oli asian havaannu mopoollessaan aamulla ja oli saanu asiaan vahavistusta paikallisiltaki. Mähän tuota asiaa oon jo jonku kerran siunaallu ja tänään oli tosiaan se 16. astetta joka tiataa olla nysitte se alin. Toivotaan, ettei ens yänä mennä nn alaha, en meinaan löytäny niitä villasukkiakaa... Jotta päätän päivän nakuttelut tähän ja toivottelen jokapualelle päivän jatkoja ja sitte tännepäin pian yätäki sitte ku jokahinen levolle asettuu. Mä koitan pitkittää vaaterihin menoa ainaki yhyreksähän.