johan

oliki taas juhulat. Kerittiin sopivasti paikalle ennenku retkue temppelille saapuu, tulivakki pikkuusen erempää jotta se motorisoitu orkesteri oli pistetty lavalle jota pikappi veti. Peräs tuli sitte munkkialokas seurueineen ja alakoo temppelien kieräminen. Tanssiporukkaaki piisas vaikka oli aamupäivä kysees. Ja kumpiki temppeli kierrettiin kolomeen kertaan, mä toki seurasin pikkuusen erempää ja kuvasin vireota. Kiertelyn jäläkeen oliki se varsinaanen seremonia temppelin sisällä, muu väki siirtyy eineelle. Joka oliki tälläkertaa bufee-tyyppinen ja en moittinu sitäkää. Tipi jäi sinne tilaasuuteen, mutta Pau serveeras mulle eineen. Aiva hyvää soosia oli tehty possusta ja bambusta. Riisiä lisäkkeenä ja jälkkäriksi sellaanen höyryllä tehty piirakka tai leivonnaanen. Poikkeaa totutusta, mutta niinku sanoon nyt oliki kysees pienemmän budjetin juhulat ja olis sopinu meiränki tontille. Ei mitää isoja iltajuhulia, ruakaa sopivasti ja sillä siisti. Ennen yhtätoista oltiin jo kotonaki ja mä kiiruusti huilille... Iltapäivällä sitte se polttotilaisuus, jotta paluu temppelille joskus kaharen jäläkeen. Seki on mielenkiintoonen seremonia. Vainaja jo toimitettiinki temppelille aamulla ja ensiksi on monemmooset seremoniat ennenku valakiaa sytytellään. Ja nyt kerkisin paremmin kuvaamaanki vireota, ku en ollu juuri kuinkaa systeemis mukana ja kattelin niinku sivusta koko hommaa. Palio tuttuja toki taas paikalla oli. Jopa saksalaaspariskuntaki joka jolla jotaki siteitä tänne kylälle, mutta monen saksalaasen tavoin ei juurikaa englantia puhuneet. Rouva sentään yritti, mutta herra ei virkanna mittää... Syätiin samas pöyräs, mä kyllä juttelin jotta rouva vissihin paremmin ymmärsi ku puhuu. Kovaa se toimitti miehelleen ja sitte jollekki paikalliselle joka näytti saksaa puhuvan. Oli vissiin niinku oppaana näille. Jotta sellaanen aamu täälä maalla. Tästä jatketaan pian kohti iltapäivää ja uusia kokemuksia. Kattokaa vireoota.