perjantai 25. tammikuuta 2019

yö meni

oikeen mukavasti ja pienten katkojen jäläkeen heräsin justiin ennen seittemää. Koululaasia jo rimmattihin lähtöhön ku menin teetä laittelamahan ja kääkyräki jo kovaa huuteli mun perähän. Jotta pitää se vissihin sitte hetkenpäästä ottaa tänne touhaamaan. Ja aamuhan on sitte jo valiennukki ja kukot kuittaallu jo hyvän aikaa. Apteekista ostin hyvän liman irroottajan, Tavipec on merkiltään ja kattoon jotta sitä saa siältäki apteekkitavarana. Pani tosiaan liman niin liikkeelle, jotta niistämään piti välillä nousta... Ja viäki pukkaa tulemahan oikeen vauhrilla. Röörien pitääs olla piakkoon auki, lisäksi ku on sellaanen erikooskuuriki päällä, oikeen tälläästä varte kuulemma kehitetty. Pari päivää sitä oon ny sitte syäny eli oon melekeen pualesvälis, jotta pitääs ruveta pikkuhiliaa puremahan. Nojaa, siinä terveyskatsaus. Tänään tosiaan sitte käynti sielä toissapäivän ehtoona kuolleen luona ja vissiin naiset menee sinne sitte apuun laittamaan ruakia ja muuta touhaamaan. Niinku täälä tapana on. Munkkien pitääs tänään(kin) tulla jotaki seremoniaa toimittamahan ja siihen meirän pitääs koittaa menomme osuttaa. Näin annoon itteni ymmärtää. Muuta ei sitte tällepäivää oo suunniteltu, tai eioo ainakaa mun tiatooni sellaasta tullu. Päivästä näyttää tulevan eilisen tapaan aikalailla lämmin ja se ei lupaa hyvää viikonlopulle. Sunnuntaina on meinaan sellaaset juhulat joita ei kuulemma voi jättää väliin. Ei siinä mitää, mutta kysees aamupäivän juhulat ja jos keli tälläänenki siälä tulee olemahan KUUMA! Ja mulla vesiviikko menos. Enny muutoonkaa oo niin kovaa hapinesta ottamaan kuppia heti kymmeneltä saatika syämään täysiä ruakia... kysees munkkijuhulat ja siitä erikooset jotta syärähän temppelillä, nyt sitte hokasinki jottei siälä sitte kuppia tariotakkaa...Siis lempijuamaani alkohoolia tarkootin. Ja jos sattuus olemahan vaikka katoksen alla tämä ruakaalu niin vois olla pareekki. Mutta sen näköö sitte. Kuulemma sevverran läheestä sukua, jotta paikalle mentävä ja varsinki meirän. Eileen taloon naiset erusti meitä yksis toisis juhulis jonne piti erustus olla. Sanoon, jotta mua yskittää niin lujaa, etten kuykene sinne lähtöhön... Ja olihan mulla askarestaki ku Jouni kävi kassakaapin seinään kiinnittämäs. Kaappi tuli niin lujasti kiinni, ettei aiva pikkuvaivalla siitä kenenkää mukaan lähäre ja jos sattuu niin Jouni ottaa hitsivehkeensä ja hitsaa mutterien päät kiinni niin on melekeen maharotoon sitä siitä seinästä irti saara. Eikä sen pualeen, ei siälä oo mitää muutaku paperia joista eioo kellekkää mitää iloa. Rahoja sinne eioo laitella... Korkeintaan sohojolaan lähties laitan sinne paremmat tyäkaluni ja vaikka television kaukosäätimen, etteivät sitä täälä silläaikaa riko. Viime vuonna piti kassakaappi ottaa väkisin auki ku kaukaa viisas vaimoni oli säilöny sinne ne avauskoodit... Ja ei ollu heleppo homma sitä aukaasta väkisinkää. Mutta auki se saatiin ja sitte sanoon jotta haetaan uus. Jari neuvotteli meille valamiiksi hinnan ja sitte haettiin kaappi ja vasta nyt son kunnolla kiinnitetty. Viime reissulla tämä makuuhuaneen kalustus jäi vaiheeseen ja oliki suunniteltu jotta kaappi kiinnitetähän vaatekaapin seinään sitteku sellaanen siihen tuloo. Ja nysson siinä ja kaappi kiinni! Ja vöhöriäänen tee maistuu erelleen nekä eileen keiptäny kaffia ollenkaa enkä taira keittää tänäänkää, ku ei kerran sen kummemmin siihen oo miälihalua. Nyt toinen kupillinen tuos termosmukis ja sitte toinen kannullinen hautumas juatavaksi viilennettynä. Ei kylymänä, ku kurkku ei oikeen kylymästä tykkää. Mitäs muuta? Ei täälä maalla mitää merkittävää oo tapahtunu, enkä oo saanu muutakaa korviini. Ainakaa sellaasta johonka vois tai viittis jollakilailla tarttua. Jotta tairan ruveta kuuntelemahan Nostalkian aamumusiikkia ja ottaa vaikka pienenpienen levon. Hyvä idea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti