kukkojen

kuittaaluki tuntuu mukavalta tovin poissaolon jäläkeen. Muuten kylä vielä aika hiliaanen ja samoon meirän talouski. Kaffit kävin laittamas tippumaan, pistinki oikeen kunnon setin ku pitkästä aikaa saa kunnon aamukaffit. Puurovärkikki on olemas, mutta katton ensiksi jotta kuinka tuo keittiöhenkilökunta valapastuu ennenku puuron mikroon laitan. Ostin meinaan eileen aikas hyviä nakkia ja pekonia, jotta sellaanenki pikkuusen kiahtoos... Väsy tuli eileen aika aikasessa vaihees ja sehän tarkootti sitte sitä jotta heräsin joskus ennen kahta. Mutta tunnin ku siinä kattelin Areenasta lännenelokuvaa niin yllätyksekseni nukahrin vielä ja heräsin vasta pikkuusen kuuren jäläkeen. Nyt eioo mitää suunnitelmia eikä muutakaa, ainakaa mulle eioo kerrottu. Niitä munkkijuhulia on muutamat joihin pitää osallistua, mutta muistaakseni ei aiva tällä viikolla kumminkaa. Rupiaas kovaa kiinnostamaan saunominen, jotta tairan täs päivän aikana kilauttaa SriPrachaniin Jounille ja kysyä resitenssin tilannetta. Ovat kans palautuneet reissusta eileen. Mutta nyt sitä kaffia! Ja ristus ku onki hyvää! Tekaasin pikkuusen vahavemman latauksen näin ensimmääsenä aamuna ja vielä tuli termosmukiki melekeen täyteen, jotta asettuu se vaje joka tuos teissus pääsi muarostumahan. Eilisestä reissusta vielä pikkuusen. Loppumatkasta laskin, jotta matkustajia oli 16 kuskin lisäksi ja soli aikalailla tiukkaan aharettu ku istuumia eioo ku tusinalle ja tiätysti kuskille. Mutta ainaku joku oli tiensivus, niin sisään vain ja vaikka seisomahan... Eipä siinä ollu mullakaa palio tilaa ku takapenkille siihen laukkupaikkaanki yks neitonen istahti, ja mä plolovet melekeen suus sitte siinä ikkunapaikalla pompiin tien töyssyjen taharis. Ei juurikaa naurattanu, muttei itkukaa päässy. Ja matkalla näin lähes ensimmääsen vammaasen ihimisen ku autoon nousi vanhempi mies ilimeesesti joko poikansa tai pojanpoikansa kanssa. Kumminki tämä poika pikasesti kattottuna ja kuunneltuna näytti olevan CP-vammaanen, eli seeppari. Rauhallisesti poika istuu ja katteli liikennettä, ikkunapaikka ku hänelle järiestettiin topakan rahastajaflikan (sellaanenki oli siinä ahtaures) toimesta. Lisäksi poika oli tosiaan aika vahavasti liikuntaesteinen, mutta pääsi jotenki avustettuna kävelemään. Hänet kyytättiinki sitte jonkusrttiselle klinikalle Suphanburin tienoolle. Jotta ei siinä sitte onneksi pysährytty tankkaukselle tai muutoonkaa, vauhtia piisas ainaku siihen päästiin ja Samchuk saavutettiin kumminki kohtuullises aijas. Tipin serkku miehensä kans oli meitä vastas ja teinki tämän miehen ajaes mielenkiintoosen huamion jonka olin jo unohtanukki. Jotta jokku paikalliset laittaa hätävilikut päälle ku ne ajaa risteyksestä suoraan. Muistin asian samalla ku sitä siinä kovaa muka ihimettelin, mutta näin ainaki raskaampi liikenne ruukaa täälä teherä. Minen oo tuota koskaa harrastanu enkä meinaa alakaakkaa, vilikutan silloon ku meinaan kääntyä ja suaraan ku ajan niin risteykseshän on aina määrätty järiestys jotta kuka orottaa ja kuka ajaa suaraan. Jotta sellaasia huamioota. Che-Amis meinas pikkuusen naurattaakki aamulla ku seiskalta resorttiin palaalin ja näin koiran paskan karulla. Tuumasin, jotta käyräänköhän täälä samansorttista keskustelua moisista jätöksistä? Tuskin, sen vain siitä sitte sen kohoran omistaja ottaa ja lakaasoo roskiin sen kummemmin ihimettelemättä. Noniin, rakkauski koki ylösnousemuksen ja saatan saarakki sen kaipaamani aamupalan suhteellisenki pian. Mutta eioo kiirusta. Tosiaan niistä koirista ja varsinki irtosellaasista, jotta tälläkertaa ei meillä ollu niitten kans mitää vaikeuksia. Tosin vältettiinki niitä paikkoja johona aiemmin vaikeukisa oli, varsinki sen siirtyneen temppelin takaosa jossa niitä majaali kymmenittäin. Ilimeesesti temppelin alueella saavat olla rauhas ja niitä pikkuusen ruakitaanki. Mutta karuulla niitä makooli sielä ja täälä, mutta tosiaan ei ollu mitää onkelmaa mitäny siinä kylää vistasin erestakaasin päivisin. Ja se kuninkaan kesäpalatsi oli siinämieles pettymys, jotta ei päästy kattelemaan ku ulukoakäsin ja ei sitä opasta sitte ollu. Opastus pitää varmaan ostaa jostaki toimistosta, mutta nyt sekää ei olisi ollu maharollista melekoosten remonttien takia. Mutta olihan se vaikuttava paikka kumminki, varsinki kiinnitin henkilökunnan määrään huomiota ja toinen asia oli se kiriautuminen ja turvallisuus-systeemit. Ensiksi ulukopuolella oli henkivartioston kasarmit, jokka varmaan vartioo sähköösesti ja kiertämällä koko aluetta. Sitte heti portilla oli rajapoliisi jolla oma tarkistuspiste. Sitte puiston puolesta kiriautuminen henkilökortilla ja sitte vielä sen tarkistus seuraavalla pisteellä. Ja veikkaan alueella olevien toimivan samalla jollakilailla tarkkaalioona. Varsinki nyt ku väki liikkuu suhteellisen vapaasti. Mutta silloon jos kuninkashuaneesta joku on paikalla, silloon ei taatusti liiku kukaa mihinkää. En sitte tiätä kuinka nykyynen kunkku RAMA X paikalla ehtii olemaan, ilimeesesti viettää jonkivverran aikaa Saksas johona on ainaki lapsosia. Kuuluu tämä kunkku pariinki kertaan eronneen ja lapsia molemmista liitoosta. Mutta ei enempää hallitsian perhesuhteista, jottei tuu sanomista... Ja vielä siitä kesäpalatsi-reissusta, jotta sattuu olemman jopa kuumaki keli ja ei oikeen napannu alueen ylenpalttinen kiertelykää, joten aiottu kolometuntinen viaraalu kutistuu pikkuusen toistatuntia kestävään ja suaritettiin aikaastettu paluu taksilla resorttiin. Mutta kokemus seki ja ei ollenkaa huono. Oli oma valinta ja olis tiätysti pitäny selevittää ko. paikan tilanne. Mutta näin tälläkertaa. Tås meirän lähellähän on se Kanchanaburi, Taiston sanomana Kansannaapuri jossa se kuuluusa KWAI-joen siltaki on. Tai uus siltahan on rautasilta, mutta käsittääkseni kutakuinki oikialla paikalla. Lisäksi mua kiahtoo alueella se liittoutuneiren hautausmaa jossa tuhansia nuaria miähiä haurattuna. Vaikuttava ja liikuttavaki paikka ja aina siälä vähintään tunnin vietän laattoja kattellen ja siunaallen nuarten elämien äkillistä päätöstä. Lisäksi paikalla museo jossa soranaikaasta tavaraa ja materiaalia, esim. junanraato joka ajellu sitä kualeman rataa. Kerran muinoon on meki se kauleman rata junalla ajeltu, silloon oltiin oikeen turistireissulla Bangkokista ja seki kuuluu ohojelmaan. Muutama kilimetri avovaunuus ja välillä oli joitaki entistettyjä kohtia johona vankityävoimmaa oli käytetty. Jotts sinne meinaan päiväreissun johonaki vaihees tekaasta. Jaa, mutta johan siton täs tullukki nakuteltua, josko siirtyys terassille valavomaan kylän aamuliikennettä ja orottaas samalla sitä aamupalaa. Ja nyt kun on kunnon yhteyret, voi kuunnella rariotaki jottei se kaikenaikaa katkeele.