jotta

se eilinen ilta meni vallan mainiosti kumminki ja nukkumaan mentiin kohtuullisessa ajassa täysin ravittuna ja nesteytettynä. Piti vielä matkalla hotellille piipahtaa puotiin ja hankkia 100Pipers.
No, tänään aamu alkoi kuten muutkin nauttimalla vihreää teetä. Naamatuttu toi hänelle jääneitä kamoja mutta ajatus falletyyppisestä aamiaisesta ei tuntunut oikeen istuvan ja pidättäydyin Tipin kanssa tehdyssä suunnitelmassa jonka mukaan nautimme aamiaiseksi nuudelisoppaa. Ja näin teimme ja hyvä oli niin. Puolenpäivän kantturoissa tuli Tipin serkku Oi hakemaan meitä ja lähdimme hänen pirssillään tutustumaan alueeseen. Kohtalaisen matkan jälkeen saavuimme temppelille jossa menikin sitte toinenkin tovi, kolme kerrosta kerrontaa Kiinan ja Thaimaan yhteisistä uskonnollisita jutuista ja paljon patsaita ja kuvaelmia. Muunmuassa pienoismalli Kiinan muurista ja patsaita Kiinan hallitsijoista. Lisäksi esillä Thaimaan historiaan liittyviä kuvaelmia ja patsaita joita voi kattella vaikkapa mun naamakirjasta. Siellä kun olimme aikamme patsastelleen ja serkukset olivat muutaman kerran menneet norsun vattan läpi (tuottaa kuulemma hyvää onnea) ja rukoilleet piisalle asti oli nesteytyksen aika. Se toimitettiin aiva veden merkeissä, mutta ei kai temppelialueella ollu tarjollakaa ja vettä pitää kuitenki juoda. Sitte matka jatkui kohti Buddhan vuorenseinään kaiverrettua kuvaa. Uskomaton paikka, laserilla kaiverrettu useita kymmeniä metriä korkea kuva ja uskomattomalla paikalla. Kuvia siitäki naamakirias.
Siitä sitte siirryimmekin jonnekki meren rantaan ja nautimme uskomattoman hyvän aterian. Pöytään ilmestyi ostereita, kalaa, katarapukeittoa, riisiä ja kruunuksi vielä papaijasalaatti. Ja johan kyytipojaksi maistui SangSom-sooda. Koko tämän systeemin hinnaksi tuli 25 juuroa ja en pidä sitä yhtää kalliina. Kolme aikusita söi ja minä join. No, kolmisen seittaria meni ja loppupullo otettiin tietysti mukaan niinku tapana on.
Sitte ajelimmeki hyvässä järjestyksessä kohtalaisen tovin kohti kortteeripaikkaa eli olimme olleet melkoisen kaukana, olsiko ollu 40 kilsaa tai jotain.
Ja siinä vaiheessa tuntui, että nyt hotellille ja suihkun kautta levolle. Mutta empäs sortunukka nukahtamaan peläten sen vaikutusta yöuneen. Ja tässä kellon ylittäessä kahdeksaa alamme pian suuntaamaan nauttimaan minimaalista päivällisen ja iltapalan yhdistelmää. Vielä ei ole selviää mitä ja missä, mutta asia selvinnee tuotapikaa. Huomenna ohjelaa ei juurikaa ole, on naamatutun viimeinen ilta ja sitä olisi tarkoitus juhlistaa yhteisellä iltaeineellä. Mutta senkin näkee huomenna. Joten täältä tähän ja pian matkaan.