nojaa

jotta mistähän aloottaas. Aika Wanglukis meni tosiaan niinku siivillä ja päiviä ei ainakaa jälkikäteen erota toisistaan, ei aamusta eikä illasta. mutta jotenki tuo maaseutuelämä tuntuu leppoisalta ja sellaaselta kotoosalta ja tuntuu mukavalta käveleskellä kylällä ja ihmiset tervehtii ja kutsuu jopa syömään kotiinsa. Varsinki vuodenvaihteen tienoilla niitä kutsuja tuli tiheään ja koskivat lähinnä juomapuolta, mutta ne niinku muutki kuitenki kohteliaasti väistin ja palasin kotiin. Milloin lähikaupasta tai parranajosta. Täälä ihmiset tosiaan viettää vuodenvaihdetta aikalailla pitkään ja hartaastikki. Juomaa näyttää kuluvan varsin reippaasti vaikka porukka ei änkyräkännis näytä olevankaa. Ja ruokaahan tarjotaan aina kun juomaa otetaan. Niimpä meilläki ku illalla siinä pullosia availtiin niin pöytään alkoi ilmestyä ruokaaa toisensa jälkeen, sitä mun herkkua kalamakkaraa, grillattua maksaa ja sopivasti suolattua sikavainaan sivua paistettuna. Ja siinä ku kylkiäisenä riisiä tai kasviksia niin johan alkaa nälkä taittua. Ja sitä ruokaa tulee niin kauan kunnes kieltää sen lisävalmistuksen. Tosiaan yhdeksi suosikiksi on noussu tuo jo monestikki mainittu kalamakkara ja se kestosuosikkihan on se grillattu maksa. Vaikka maksaa ei olisikkaa niin hyvä kovin usein syödä niin sitä vain tulee täälä kuitenki tehtyä, mutta en usko sen terveyttäni kovinkaa ratkaisevasti romuttavan. Justiin kun tultiin tänne majoitukseen niin tuosta kulmilta ostettiin vielä muutama tikullinen ko. herkkua grillattuna. Ja taas vain oli hyvää.
Mutta tämä päivä onkin menny sitte uuteen paikkaan tutustues, majoittumisessa ja sen sellaisissa puuhissa. Parranajokin tuli tuossa suoritettua ja paikkakin on tuossa aiva nurkilla. Iltapäivästä vietinki sitte varsin laadukasta aikaa kaver... eiku naamatutun kanssa. Naamatutuista jäsen A (joka aikojen kuluessa osittautunut varsinaiseksi Asiantuntijaksi) esitteli paikkoja ensiksi kartan avulla ja sitte varmuudeksi otettiin mopo alle ja suoritettiin varsinainen maaaston kartoitus. Nähtäväksi tuli sekä hyviä että ei niin hyviä paikkoja joista sitte voipi omansa valita. Loppuilta vietettiinki Ossi-Baarissa perusteellsiesti suomea puhuen ja levottomiaki siinä tuli puhuttua. Jouduin melkein ostamaan baarin. Paikassa nautimme tosi maittavan makkara-muusi annoksen jonka maku pärjää aivan taatusti missä tahansa. Vielä kun Ossi toi voinapin muusiin niin homma oli bueno. Makkara oli tosi hyvää ja muusi taivaallista, maistui siis tosi hyvi kuukauden paussin jälkeen. Yleensäkki peruna. No, meni siinä muutama Leo kyytipoikana, mutta oli puheetkin sen muaksiet ettei sitä olisi kuivin suin jaksanukkaa. Ja jo siinä vaiheessa Tip oli kyllästyny hotellissa odotteluun ja pyyhälsi paikalle jos ei vahtimaan niin kuutenkin tuli. Ja hyvä niin. Siinä kului tovi jos toinekin ja kuka niitä näin lomalla jaksaa. Siinä yks toinen naamatuttu (kellunnastaki varsin tuttu) ilmoitteli saapuneensa varsin voipuneena pelipaikoille, mutta siirsi jälleennäkemisemme huomiselle joka hyväksyttiin. Joten siinä kohtapuoliin hyvästeltiin jäsen A ja otimme ja reippailimme ja kävelimme hotellille peräti parisen kilometriä. Joka teki hyvää sen syömisen ja oluenjuomisen jälkeen. No, homma tuli kuitattua niiää jo mainituilla paistetuilla maksoilla ja lähimarketista hankitulla SangSomilla... Joten nyt lasissa jäitä, SangSomia ja runsaasti soodavettä. Ja sopimus tavata jäsen A ja toinen naamatuttu, jäsen B läheisessä hotellissa jossa tarjolla bufee-tyyppinen aamupala. Sovittu aika 1000 joka meidän suhteen pitänee paikkansa, mutta tuo Tip onki sitte toinen juttu. mutta sen näyttää aamu. Mutta voin jotenki todeta, että ei tämä Pattaya niin syntiseltä ja rivolta näytä miksi sitä ajatellaan ja kuvitellaan. Toki täältä löytyy paljon kaikkea, mutta ehkä senki takia että täällä käy niin paljon meitä farangeja jotka tuovat sitä rahaa. Mutta kattellaan kuinka homma lähtee liikkumaan ja toimitaan sen mukaan. Kortteeri meillä on maksettu viideksi päiväksi ja ennen sitä on syytä tehdä jonkinasteisia jatkosuunnitelmia, että mihin ja mitä. Mutta sen aika ei ole nyt. Nyt on aika ottaa se viimeinen paukku ja kömpiä tuonne lakanan alle Tipin viereen. Joten täältä tähän.