keskiviikkoa

Bangkokis alootettu ja päivä jo valiennukki ja liikenteen hurin akuuluu tasaasena tuos taustalla, mutta ei härittevästi kumminkaa.

LaapPaak osootti taas oelvansa eherottomasti kärkisijalla mun ravintolalistalla, hinta ja laatu kohtaa toisensa oikeen mukavasti ja palavelu pelaa. Ja se ruaka on sitte viimesenpäälle hyvää! Ja tiätysti Tipi tilas sitä reilusti ja mä yritin ylittää itteni... Tipin kaveriki tuli paikalle ja sillekki ruaka maistuu oikeen hyvin ja kaikki tuli kumminki syätyä ja melekeen pikkupullo SangSomiaki juatua. Mutta kohtuullises aijas sitte paluu kortteerihin ja saman tiän levolle, mutta mikäs soli mennes ku vatta oli täys. Pää ei niinkää, mutta sillälailla mukavasti. Ja nyt ei mitää ihimeempiä tutinoota, täs kaikes rauhas nakuttelen ja kattelen uutisia ja orottelen tuon rakkauren heräämistä. Siis vaimoa tarkootan. Tänään sitte paluu maalle, suuntana ensiksi eteläänen bussiasema josta lähtöö minivani Samchukkiin. Ja tairetahan skipata aamupala ja syärähän jotaki sitte siälä asemalla, tuntuu jottei oikeen oo ruaka maullaan... enemmänki siitä eilisestä syämisestä, sitä meinaan kesti sen parisenki tuntia. Onhan täälä isoolla kirkolla aiva mukava olla, mutta mukava on täältä aina lähtiä kotokki, ei tua noukkakaa vuara niin kovaa eikä kurkkua kuiva niinku täälä ruukaa teherä. Jotta tälläänen pikku piipahrus tälläkertaa ja jäänee tämän reissun viimmeeseksiki. Mutta mä tykkään, jotta maalla on mukavaa.