maanantai

ja samalla se viimmeenen viikko alootettu, siis reissun viimmeenen, ettei kukaa käsitä väärin... Ja kylällä on taas viikatemiäs piipahtanu, mnenehtyny ollu tyäikäänen ja lähtö oli ollu pikaanen. Havaattin asian jo silloon ku kävin Jounilla ja tuonne toisehen päähän olivat laittamas niitä valakoosia valoja ja siitähän tiätää jotton se viikate heilahtanu. Nyt on jo tovin soinu sen tyyppinen musiikki. Ja tämän viikon aikana sitte hiotaan pakkaukset siihen kuntoon mitä niitten pitää olla, son perinteesesti mun hommia ja teenki sen miälelläni ja aiva omas rauhas. En tartte ku puntarin tuosta LungPenghiltä niin homma alakaa tapahtua. Ensiksi pakkaan kas isoa laukkua ja sitte kattotaan jotta palioko jää kolomanteen tilaa, suunnitelman mukaan käsimatkatavaroohin laitetaan etupääs vaatteita, ne saa painaa sen 8kg/laukku ja se pitää sisällään sen tiatokonelaukunki. Mutta seki asia hoituu viikon aikana. Kello tuloo justihin kuutosehen ja on jo aavistus päivän valaastumisesta havaattavis ja kaskaat sirittää taas niin lujaa, jotta kukokki on vaiennu melekeen kokonaan. Eioo nuata kaskaita kuulunu nuan runsaasti vastaku viime päivinä, jotta nyt sitte taitaa olla niitten aika olla laillansa framilla Ei täsny oikeen muuta osaa aloottaa näin aamutuimahan ainakaa, mitää merkittävää eioo oikeen tapahtunu saatika tapahtumas, eioo ainakaa mun tiatohon sellaasia tullu. Mutta enhän mä läheskää kaikesta oo eres tiatoonen, en ennenku asiat sitte tapahtuu... mutta eioo mun päätäntävallas kumminkaa, sanani sanon siitä hualimatta, vaikka ei se mitää juuri vaikuttaasikkaa. Joskus oon onnistunu isojaki hölömöyksiä estämähän, kehoottamalla käyttämähän harkintaa ja tuumaamahan eri vaihtoehtoja, mutta tämä vain silloon jos/kun oon saanu etukätehen jotaki vihijausta tulevasta. Nyt tälläkertaa vissihin jää se Kanchanaburin (Kwai-joki siälä) käynti tekemättä, siälähän on se liittoutuneitten hautausmaa johona oon ruukannu käyrä siunaalemas nuarten miästen määrää kivien alla. Siälähän oli tosiaan soran aikana se Japanilaasten pakkotyäleiri jonka aikana tekivät sitä kuuluusaa siltaa kutakuinki sille paikalle johona nyt on se rautasilta. Se hautausmaa on mun varsinaanen kohore, mutta nyt pitää tyytyä kattelemahan vain kuvia. Jonsei jotaki merkittävää satu ja sinne olis maharollsita viälä mennäkki, se jää nähtäväksi. -9 astetta näyttääs olevan Jurvas lämpötila ja eioo ainakaa ennusteen mukaan lunta tulos, mutta uurellemaalle sitävastoon on luvas melekoosta myräkkää ja eileen Henkalle taisin sanoakki, jotton oikeen etelän vetelille, jotta saavat kunnolla lunta... no, ei pilaalla asian kans, se aiheuttaa lukuusia onnettomuuksia kun väki ei ymmärrä hilientää vauhtia kelin mukaan. Maaseurulla se osathan paremmin ja niitä onnettomuuksia eioo niinkää palio, mutta eioo liikennettäkää siihen mallihin mitä uurellamaalla saatika Helssinkin kirkolla. Mutta täälä kelit senku lämpenöö ja tulos taas KUUMA päivä, niinku Arska asiaa luannehtiis. Mutta päätän tämän tyhyjänpäivääsen jorinan tähän, niinku joku on varmahan havaannukki, on nämä nakuttelut aika ykstoikkoosiksi menny, kun eioo juurikaa toimintaa ja en juurikaa käy mihinää niin eioo palio kerrottavaakaa. Ja mnen tänne laihnaale artikkelia enkä muutakaa keksittyä, kaikki on omakohtaasta tarinaa omasta olemisesta ja elämisestä ja se lukoo joka haluaa. Oon joillekki sanonu, jotta eioo pakko lukia jos ottaa pattiin. Sivuuttaa vain, mutta typerät kommentit voi jättää tekemättä, en niitä noteeraa kuinkaa. Ens kuus sitte ei juuri tuukkaa nakuteltua, mutta joitaki vireoota saatan kuvata kevään eristymisestä ja sitte tiätysti kun vaunun kans sesonki saarahan avattua niin siitä saatan jokusen rivin nakutellakki. Mutta nyt sitte koitan jatkaa aamua entiseen malliin.