perjantai 4. helmikuuta 2011

juhlat

niitä oli oikiastaan vain yhtä sorttia tai ainaki ne liittyivät samaan eli temppeliin tai sen elämään.
Taisi olla ensimmäiset ne juhlat joihin osallistuttiin juuri Samchukin laueen suurimmassa temppelissä järjestetyt markkinatyyppiset juhlat. Alueelle oli tungettu aikamoinen määrä erilaisia myyntipaikkoja ja sieltä löytyi jos jonkusorttista huvitusta tivolineen kaikkineen. Ja oli tulossa jonkusorttinen rokkikonserttiki, mutta sitä ei jääty kattelemaan. Ja ruokaa oli tarjolla todella runsaasti niin mukaan ostettavksi kuin paikallakin syötäväksi. Ja juomisiakin löytyi laidasta laitaan, ettei mikään harras tilaisuus tämäkää. Mutta siihen riitti parisen tuntia ja mukaan tarttui pientä purtavaa kuten grillattua maksaa, jonkusortin ryynimakkaraa ja tietysti grillattua kanaa kotona syötäväksi.
Ja näitä vastaavia juhlia järjestetään eri temppeleissä eri aikoina ja nämä saavat näistä suurimman osan tuloistaan. Taisimme käydä kolmessakin vastaavassa ja niistä ehdottomasti suurin oli se (ja turha kysyä, että missä se oli koska putosin kartalta varsin varhaisessa vaiheessa kun juhliin ajeltiin) missä esitettiin se varsin vaikuttava kuvaelma Thaimaan yhdistymisestä tai ainakin niistä ajoista. Mutta siellä oli myös ehdottomasti eniten väkeä paikalla ja liikkuminen välillä jopa ahdistavaa vaikka meikäläisellä se etu että näki eteensä paremmin ku moni paikallinen. Vaikka en mikää hongankolistaja ookkaa niin silti lähes päätä pidempi valtaosaa porukkaa. Tipille ku laitatti joko värikkään apidan tai jonku hiuslaitteen niin hyvin näki kuinka vikkelästi pienikokoinen nainen väkijoukossa liikkuu. Itte sai olla tarkkana, ettei ruhjo ketää siinä tungoksessa. Ja siellä nautittiin myös varsin maukkaita ruokia (ja paikassahan vierailtiin kahteenki kertaan) ja suosiksini kohosi jonkusortin munakas simpukoilla ja mausteilla ryyditettynä. Ja olihan hyvää! Sitä tuli syötyä paikalla ja myös mukaan tuli rasioittain tätä herkkua. Ja myös tikkuruokaa syötiin aina kun kohdalle mukavaa sattui, ettei nälkä päässy missää vaiheessa edes lähestymään. Eikä jano.
Sitte ne toiset juhlat. Olivat kutsupohjaiset eli sinne oli kutsuttu määrätty määrä ihmisiä ja minun katsottiin kuuluvan Tipin perheen kiintiöön ja jostain kumman syystä Tip ei halunnu juhliin osallistua, tais vain laiskottaa... No, paikalle mentiin ja paikaksi paljastui savipelto joka oli tarkoistusta varten tasoitettu ja paikalle (naamakirjas kuvaki paikasta) oli rakennettu varsin kookas esiintymislava ja pöydät aseteltu paikalle ja paikkoja kerrottiin olevan viitisensataa. Pöydät olivat valmiiksi katettuja juomisineen kaikkineen ja juomina olivat HongThong viskiksi mainittu viinasekoitus ja limonaadit. Ja tietysti iso jääkulho. Ja sitte alkoikin ohjelma ja musiikkiesitykset ja ruokaa alkoi tulla pöytään laji toisensa jälkeen ja laskin kuusi eri ruokaa ennenkuin tuleminen loppui. Ja oli kalaa, kanaa, possua ja vaikka mitä. Ja juomaa tuli aina ku lasi oli vähemmän kuin puolillaan. Jossain vaiheessa iltaa kävi juhlakalu (20-vuotias nuorimies joka menossa munkiksi epämääräiseksi ajaksi) tervehtimässä aiva pöydän vieressä. Aika varhaisessa vaiheessa huomasin meitä farangeja olevan kasi ja me molemmat samassa pöydässä, mutta myöhemmin kun kävin lavan vieressä tanssityttöja kuvaamassa minut vietiin tapaamaan varsin humalaista brittiä joka kuulemma alueella asuu. Mies itte ei pystyny juuri mitää puhumaan, mutta näin annoin itseni ymmärtää.
Niinku jo mainittin, jossain vaiheessa alkoivat tanssiesitykset ja olivatkin varsinaista show-tyyppistä. Kohtalaisen vähäpukeisia nuoria naisia tanssimassa viimeistä huutoa olevien biisien tahdissa. Siitäkin kuva naamakirjas, mutta vain yksi.
Ja taisi olla puoliyö käsillä kun suoritimme kotiinpaluun vatsa varsin täynnä ja tälläkertaa ei ollu kotio viemisinä ruokaa eikä muutakaa ja kohtapuoliin kutsui jo petikin väsynyttä juhlijaa. Hirviää myrkkyä se HongThong! Jos joku varttuneempi muistaa historiasta LionBlendin niin ollaan aika lähellä.
Että siinäpä päällimmäsiä viiliksiä näistä juhlista joita vielä kuulemma ainaki jokunen odottamas ku takasin maalle mennään. Ja mikäs siinä, ei muutaku tulta päin!
Ja jos vielä tulee joku juttu juhlista mieleen niin palaan niihin muun tekstin tai sensorttisen seassa. Eli aiva niinku muutenki, yhtä sekaasta tai epäselevää.
Mutta nyt kello on 0805 ja saattaas olla oivallinen aika tutustua hotellin aamupalan tasoon tai tarjontaan. Ja josko vaikka sitte asettais oikeen lenkkarit jalkaan ja suorittaas pitkähkön kävelylenkin tutustuen ranta-alueen ja sen läheisyyden tarjontaan ja paikkoihin. Ja turha mainitakkaa, että kyseeseen tulee soolokävely. Ja hotellikompleksista löytyy uima-allakin, että siihenkin vois auringon kunnolla noustua tutustua ja hankkia päivän D:t.
Että sillai täällä justiin nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti