lauantai 19. syyskuuta 2020

aamupäivä

jo pitkällä ennenku sain aikaaseksi mitää naktella. Toki heräsin ja nousin jo ennen viittä ja normaalit aamukuviot kävin läpi ja niitten jäläkeen kattelin torkkuen pariki elokuvaa tallennuksesta. Sellaasia elokuvia, ettei viitti eres mainita, mutta hommaansa sopivia, eli yhtää ei haittaa vaikka osan niistä torkuunki. Sienisalaatin sain justihin tehtyä ja pikapualiin syän äiteen jouluksi tekemää maksalaatikkoa jota toin pakasteesta toissapäivänä. Tipi ei sitä syä, jotta saan herkutella aiva ittekseni. Ainoa haitta- tai variopuali on se, jottei oo yhtää pualukkaa... sitä pitääs olla, mutta eileen vietiin kaikki kirkolle vaunun kylymäkaappiin. Mutta menöö se ilimanki. On niitä jouluruakia joista oikiasti tykkään, maksalaatikkoa enoo juuri koskaa ostanu, muutenku muinaaselle koiralle... siis tarkootan näitä einesjuttuja joissa ei oikiastaan maksa maistu juuri ollenkaa ja enemmän niis on aiva jotaki muuta. Aamupuuroki tuli syätyä siksi varahin, jotta pian alakaaki olla jo näläkä. Sienisalaatti saa vielä maustua jääkaapis, mutta saatan siitäki jonku lusikallisen ottaa niinku maistiaasiksi. Aurinkooselta näyttää keli ja Tipin piti mennä kaverinsa kans sienimettään, mutta tuliki peruutus. Siäloli vissihin otettu eileen sevverran kuppia jottei oltu ajokunnos... son aika normaalia periantai-iltaasin, jotta sitä kuppia saattaa mennä. Mikäs siinä, oon sitä ittekki harrastanu, mutta ei juuri koskaa niin jotta joku meno olis jääny menemättä. Ainakaa mikää sovittu meno. Mutta taitaa kumminki taas olla tupapäivä, iltapäivällä vois pikkuusen käyrä ilimaa haistelemas vaikka vain pienenpienellä lenkillä tai sitä muistuttavalla. Jotta selaasta näin lauantain aamupäivästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti