keskiviikon

alootin nousemalla petiltä vasta pikkuusen vaille seittemnä! Olin kyllä hereellä neliän aikoohin, mutta onnistuun vielä nukahtamahana äänikirian kuuntelun avulla ja sitte vain lepäälin ja en viittiny nousta. Mutta nyt kellon mentyä jo seiskan yli on muki llinen kaffia tuos vieres ja aamun vähääset toimet melekeen tehtynä. Puuron laittoon ai kauaa mee, soleku laittaa hiutaleet lautaselle ja vesi päälle ja mikroon pariksi minuutiksi. Eioo isoo operaatio se. Tänään sitte Jurvan REKO, mutta vasta illansuus. Jos joku ei tiärä, jotta mikä se REKO on, kerrottakoot jotta son sellaanen lähiruakasysteemi johona tilaukset teherään naamakirias ja sitte sovittuna aikana haetaan ja maksetaan tilaus. Ja tänään se aika on 1845-1915, jotta melekeen valaasimia saa varata joukkohonsa. Ennen sitä toki pitää Tipi kuskata pualukka mettään, tälläkertaa niin tuttuun paikkaan, jotta ei tartte "kummiksi" sinne jäärä. Iltapäivän loppupuolella vasta sitte aika teherä tilatut annokset, popioita eioo tilattu vielä ainakaa yhtäkää, jotta ei niitä tartte paistella. Mutta kaikki on vaunulla valamiina vaikka minkämoosten settien paistoon ja periantaina se touhu taas alakaa Kurikan torilta. Sieltä tämä silimäjuttu alakooki 4.9. ja sattuu lisäksi olemahan Tipin syntymäpäiväki... Mutta mennähän ny tämä päivä ensiksi ja sitte siirrytähän seuraavahan. Nyt vielä kaffia ja sitte vaikka se puuro.