kahvi

alakoo tippumahan taas siinä viiren kantturoos ja tuli havaattua sellaanen asia, jotta tumma resitentti on parempaa ku tummempi tumma kultakatriina. Jotta nyt meni vaihtoon merkki. Ostin tuota tummaa pressaa pariki pakettia ku oli johonaki jonkimmooses tarioukses. Tariouksista ostan vain silloon ku on sellaasta kelevollista kaffia, mitä tahansa en ostakkaa koska en sellaasista tykkää. SAon niin yksinkertaasta. Vähä niinku mä ittekki. Joo, tuo silimä on sitte vekkuli värkki, näkökenttä melekeen täyrellinen ja näköki aika lähellä sitä, mutta yhteenpelaaminen oikian kans eioo vielä sillä tasolla millä sen pitääs olla. Jotta tiputellahan vain kärsivällisesti tippoja ja otetaan aikalailla rauhallisesti. Tänään vain kevyitä siivous ja putsaushommia, jottei niis ainakaa liikaa pääse rasittumahan, illalla sitte mennähän bingoon tuohon työväentalolle. Tuliki sen ensimmääsen kerran jäläkeen muutaman viikon paussi tuohon hommaan jota en ollukkaa pelannu vuasikymmeniin. Mutta mukavaahan son pelata ja ku ei koskaa voi tietää, jotta voittaako ja mitä. Sehän se teköö siitä laillansa jännittävänki. Ja eioo kuinkaa kallis hupi vaikkei mitää voittaasikkaa. Järiestävänä seurana on Jurvan Voima ja näin kannatetahan urheeluseuran toimintaa. Pyärääly taitaa olla seuran päälaji, näin ainaki oon antanu itteni ymmärtää. Ennen oli sellaanen ylees-srura, mutta ei taira enää niinkää yleenen olla. Ku ei nuariso enää urheele sillälailla ku menneinä vusikymmeninä. Jurvaski oli kaks urheeluseuraa, tämä mainittu joka tiätysti oli se työväen seura ja sitte oli Jurvan Urheeliat joka oli sitte se toinen. Mähän lapsuures asuunki urheelukentän kupees, mutta ei musta sen kummempaa alan harrastajaa tullu, mutta muistan lapsuuresta kentällä olleet kilipaalut ja sen, jotta toimintaa oli aina kelin sallies. Kentällä heitti keihästä Pauli Nevalaki (kuka muistaa?) ja hyvä jotta kenttä heittäjälle piisas. Isä oli silloon talkkarina koululla ja äiti keittäjänä. Ja vieres olevas opettajien asuintaloos oli kakaroota sevverran, jotta aina oli pihaleikkiihin osallistujia ja niitä piisas kelillä ku kelillä. Silloon ei notkuttu sisällä, televisio oli, mutta eihän siältä palio mitää tullu siltä ainoalta kanavalta ja näin kakarat oli melekeen aina pihalla ja mukavaa soliki. Jännittäviä pihaleikkiä ja ku oli palio porukkaa, ne ei ollu koskaa hetkes ohi vaan kesti tuntikkausia ja vasta usiampian huutojen ja huhuulujen jäläkeen leikit keskeytettiin ja mentiin kukin kotiomme joko syämään tai sitte oli jo keriinny iltaki tulla. Mukavia lapsuusaijan muistoja koulun plassilta, niitä aina muistelen ku vaikka kuntosalilla käyn. Siitä tuliki mieleen, jotta kuntosalikortti pitää uusia, pitääki soittaa ko. paikkaan ja laittaa asia vireelle. Mutta nyt lisää tätä hyvää kaffia ja sitte vaikka jotaki tallennuksista.