tänään

taas vaihteeksi toimii kaikki. Suihkuki aiva loistavasti, nettiki toiminu koko aamun. Odd oli ollu kovaa huonos mallis sairaalas, maksa kuulemma vetelee viimesiään ja nestettä kertyny jalakoohin aikalailla ja ei juuri liikkumaan pääse. Sisuskalut muutenki varmaan viimesillään ja kuulemma jo kauan ulostanu verta. Ei hyvältä näytä. Mutta nyt taas saa kuunnella aamulypsyä, ei pätkikkää yhtää. Pian pari kuormaa taas temppelille. Sieltä ku pitää melekeen kaikki roudata kotio, vartioota ei paikalla oo ja jos sinne jotaki jättääs niin kaikki häipyys sen siliän tien. Mutta eioo pitkä matka ja hyvin jouras tuos suhaamaan. kattotaan ehtoommalla josko viittii sinne ollenkaa mennä. Ja jos meen niin laitan korviin tulupat. Päivä alakaa olemaan puoles ja lämpö senku nousoo. 32 näyttää mittari justihin ja muutaman pykälän siitä viä nousoo. Mutta minen valita ny kyllä nakuttelen huanees kuulerin alla ku pitää larata vehkehiä ja kaikkia ei viitti tuonne pihalle viärä. Tomua senverran ilimas kaikenaikaa, jotta paree teherä homma täälä viiliäs. Ja juara samalla vettä. Kiintiö vasta puolesvälis. Lisäksi menee Granaattiomena-mehua ja son sitä ittiään, 100% ja oikiaa superfoodia. Toises mehus 60% sitä ittiään, mutta nämä pikkupurkit tosiaan täyttä kamaa. Ja pikkuusen kalliimpaa, muttei silti ota kipiää. Puurovärkit alakaa vedellä viimesiään ja on toisemmoosten aamuruakien aika, hiutalehia ku täälä enoo ainakaa vielä löytäny. Pitänee kattella isoommasta marketista josko vaikka sattuus jonkusorttista olevan. Mutta tuun toki toimeen iliman puuroaki. Ja vaikka iliman aamupalaaki, mutta kaffia pitää saara aamupäivällä ja toisen kerran ehtoopäivällä. Kaffi riittänee melekeen, muttei passaa hotalehtia sitäkää. Siitä tuliki mieleen, etton kaffin aika!